Vanhuuseläkkeen rajapyykki siirtyy yhä useammassa maassa kohti 67 vuotta – nosto aiheuttaa kipuilua ympäri Eurooppaa
Vanhuuseläkeiät nousevat useassa maassa tyypillisestä 65 vuodesta kohti 67–68-vuotta. Samanaikaisesti on luotu uusia varhaiseläkereittejä, jotka kohdentuvat pitkän ja raskaan työuran tehneisiin. Eläkeiän nousua on myös jarruteltu osassa maita.
Vanhuuseläkeiän nostaminen on yksi keskeisistä keinoista työurien pidentämiseksi, jota EU-maissakin yhteisesti tavoitellaan. Työurien piteneminen vahvistaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyttä sekä mahdollistaa samalla eläketason turvaamisen.
Eläketurvakeskuksen 36 maata kattava päivitetty taulukko vanhuuseläkei’istä osoittaa, että harvassa ovat ne maat, jotka eivät ole reagoineet väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin nostamalla vanhuuseläkeikää.
Useassa maassa saavutetaan 67 vuoden ikäraja vuoteen 2030 mennessä. Kymmenen EU-maata on Suomen tavoin sitonut vanhuuseläkeiän elinajanodotteen muutokseen. Ruotsi liittyi tähän joukkoon vuoden 2020 alusta, kun kymmenen vuotta hiottu eläkeuudistus tuli lopulta voimaan.
Eläkeiän nousua myös jarrutellaan
Portugalissa ollaan uuden tilanteen edessä: elinajanodotteeseen sidottua eläkeikää tulisi laskea koronapandemian aiheuttaman kuolleisuuden kasvun takia. Muutoin eläkeiän nousu on osassa maita hidastunut poliittisten päätösten takia.
Esimerkiksi Irlannissa eläkeiästä tuli merkittävä teema 2020 parlamenttivaaleissa. Uusi hallitus päätti lykätä eläkeiän nostamista, joka olisi asteittain noussut nykyisestä 66:sta 68 ikävuoteen. Hallitus yrittää nyt muilla tavoin pitää ihmiset työelämässä ja on asettanut eläkekomitean miettimään eläkeikäkysymystä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä.
Alankomaissa eläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen, mutta elinajanodotteen vaikutusta eläkeikään on lievennetty. Tanskassa eläkeiän kytkeminen elinajanodotteeseen 1:1-periaatteella on nostanut poliittista keskustelua tarpeesta höllentää kytköstä.
Aikalisä on otettu myös korkeasta eläkeiästä tunnetussa Islannissa. Eduskunta on hyväksynyt vuonna 2017 lain, joka nostaisi eläkeiän nykyisestä 67 ikävuodesta 70:een. Lakiin ei kuitenkaan lopulta kirjattu hallituksen esityksen alkuperäistä toteuttamisaikataulua, vaan se jäi myöhemmin päätettäväksi.
Puolassa palattiin takaisin lähtötelineisiin
Puolassa nykyinen hallitus ei lähtenyt pelkästään jarruttelemaan eläkeiän nostoa, vaan lunasti vaalilupauksensa ja perui vuonna 2017 edellisen hallituksen päätöksen eläkeiän nostosta ja laski eläkeiän takaisin naisilla 60 vuoteen ja miehillä 65 vuoteen.
Myös Sveitsissä ollaan lähtötelineissä, sillä kansanäänestykset ovat toistaiseksi hylänneet hallitusten yritykset nostaa naisten eläkeikä samalle tasolle miesten kanssa. Saman pesuveden mukana ovat menneet yritykset parantaa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä pienentämällä eläkepääoman eläkkeeksi muuntavaa elinaikakerrointa.
Varhaiseläkereitti pitkän ja raskaan työuran tehneille
Vanhuuseläkeikien nousun seuraukset kohdistuvat hyvin eri tavoin eri sosioekonomisiin ryhmiin. Tähän on Pohjoismaissa vastattu avaamalla uusi työmarkkinoilta poistumisreitti ennen varsinaista eläkeikää.
Suomessa työuraeläke on vuodesta 2018 lähtien mahdollistanut aikaisemman eläkkeelle pääsyn niille, joilla on vähintään 38 vuoden työura raskaassa työssä ja joiden työkyky on heikentynyt. Tanskassa työuraeläkkeen saa vuodesta 2022 lähtien 1–3 vuotta aiemmin, mikäli työuran pituus on yli 40 vuotta. Ruotsissa työuraeläke on parhaillaan selvitystyön alla.
Työuraeläke on rantautunut Pohjoismaihin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Pitkän vakuutusajan perusteella myönnettävät varhaiseläkkeet, niin sanotut seniorieläkkeet, ovat näissä maissa perinteisesti tarjonneet reitin eläkkeelle. Työn raskauden huomioivan työuraeläkkeen käyttöönotosta on viimeksi sovittu Alankomaissa ja Belgiassa. Myöntämiskriteerit maiden välillä vaihtelevat ja esimerkiksi toisin kuin Suomessa, on Belgiassa listattu eläkkeeseen oikeuttavia ammatteja. Kreikassa kyseinen ratkaisu osoittautui aikanaan kaikkea muuta kuin toimivaksi, kun lista vuosien saatossa täydentyi uusilla ammattiluokilla vesittäen samalla sen alkuperäisen tavoitteen kohdentaa eläke raskaiksi luokiteltaviin ammatteihin.
Poliittisesti vaikea päätös
Eri maiden kokemukset todistavat, että eläkeiän nostaminen ei ole helppo, vaikkakin usein välttämätön toimi elinajanodotteen pidentyessä. Sen takaa paljastuu usein kiintoisa tarina, kun merkkipaalua kiinnitetään. Suomessakin tarina alkaa usein pääministeri Matti Vanhasen Rukan hiihtoretkeltä vuodelta 2009.
