Vain harva jää eläkkeelle ylimmässä eläkeiässä
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Suomessa jotkut tahot ovat pohtineet, että yksi keino nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta Ruotsia lähemmäksi olisi vanhuuseläkkeen yläikärajan nosto 75 vuoteen. Ruotsissa 65–74-vuotiaiden työllisyysaste on 20 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 14 prosenttia.
Suomen ja Ruotsin välinen ero ikääntyneiden työllisyysasteessa paikantuu nimenomaan 65–69-vuotiaiden ikäryhmään, 70–74-vuotiaissa eroa ei juurikaan ole (kuvio 1).
Ylimmässä eläkeiässä eläkkeelle jää noin 1 000 henkilöä joka vuosi
Nykyään vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 68 vuotta. Työsuhde päättyy silloin automaattisesti, jollei tämän iän saavuttava erikseen sovi työsuhteen jatkamisesta. Tämän yläikärajan jälkeen työskentelystä ei myöskään enää kerry uutta eläkettä. Vanhuuseläkkeen nostamisen lykkääminen kasvattaa kertynyttä eläkettä tämän iän jälkeenkin lykkäyskorotuksella, eli 0,4 prosenttia kuukaudessa.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tehtyjen päätösten myötä vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee vuonna 1958 syntyneillä 69 vuoteen vuonna 2027. Tämän jälkeen ikäraja kohoaa 70 vuoteen vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Yksi keino arvioida vanhuuseläkkeen yläikärajan noston mahdollisia työllisyysvaikutuksia on katsoa, kuinka moni nykyään eläköityy vasta ylimmässä eläkeiässä tai sen jälkeen. Vuosina 1951–1955 syntyneistä 68-vuotiaana tai vanhempana vanhuuseläkkeelle on jäänyt hieman yli 1 000 henkeä kussakin ikäluokassa (taulukko 1).
Taulukko 1. Eläkkeelle 68-vuotiaana tai vanhempana jäävien lukumäärä ja osuus kaikista 62-vuotiaana työssä olleista, 1951–1955 syntyneet
| Tarkasteltava määrä ja osuus | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 |
|---|---|---|---|---|---|
| Eläkkeelle 68-vuotiaana tai vanhempana | 1 100 | 1 100 | 1 200 | 1 300 | 1 200 |
| Osuus 62-vuotiaana työssä olleista | 3 % | 3 % | 3 % | 4 % | 3 % |
Tämä on noin 3 prosenttia siitä joukosta, joka on työssä vielä 62-vuotiaana (vajaa puolet ikäluokasta). Ylipäänsä työssä jatkaminen vähenee nopeasti iän kasvaessa ja 65 ikävuoteen mennessä valtaosa on jo jäänyt eläkkeelle (kuvio 2).
68-vuotiaana eläkkeelle jäävät ovat valikoitunut joukko
Kun mietitään työllisyyden kasvattamiskeinoja, on tärkeää tietää myös, millaisia vanhuuseläkkeen yläikärajalla eläkkeelle jäävät ovat. Verrattuna kaikkiin vielä 62-vuotiaana työssä oleviin 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät ovat valikoitunut ryhmä. Miehiä ja naisia on yhtä paljon, mutta tähän ryhmään kuuluvat ovat selvästi muita useammin ylemmän korkea-asteen koulutettuja (taulukot 2 a ja b).
68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät ovat tavanomaista useammin töissä julkisella sektorilla ja he työskentelevät muita useammin erityisasiantuntijoina (taulukko 2 c). Tyypillisiä ammatteja tässä ryhmässä ovat esimerkiksi professorit, lehtorit ja opettajat sekä lääkärit. Lisäksi heillä on keskimäärin muita suuremmat tulot. Ominaisuuksiensa suhteen tässä ryhmässä on varmasti potentiaalia jatkaa työssä vielä 68 ikävuoden jälkeenkin.
Taulukko 2 a-c. 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät verrattuna kaikkiin 62-vuotiaana työssä olleisiin, vuonna 1955 syntyneet
| a Sukupuoli | 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät | Kaikki 62-vuotiaana työssä olevat |
|---|---|---|
| Mies | 49 % | 47 % |
| Nainen | 51 % | 53 % |
| b Koulutus | 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät | Kaikki 62-vuotiaana työssä olevat |
|---|---|---|
| Perusaste | 13 % | 18 % |
| Keskiaste | 29 % | 40 % |
| Alempi korkea-aste | 27 % | 29 % |
| Ylempi korkea-aste | 31 % | 13 % |
| c Työskentelysektori | 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät | Kaikki 62-vuotiaana työssä olevat |
|---|---|---|
| Yksityinen | 49 % | 63 % |
| Julkinen | 51 % | 37 % |
Työllisyyden kasvu Ruotsin tasolle vaatisi 40 000 työllistä lisää
65–74-vuotiaiden työllisyysasteen nousu 20 prosenttiin vaatisi käytännössä yli 40 000 työllistä lisää tässä ikäryhmässä. Voitaisiinko tämä määrä lisätyöllisiä saada vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla 68 vuodesta 75 vuoteen?
Vanhuuseläkkeen yläikärajan nosto voisi kannustaa työssä jatkamiseen niitä, jotka nykyään jäävät eläkkeelle 68-vuotiaana tai vanhempana. Mikäli kaikki nykyään 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle jäävät lykkäisivät eläkkeelle jäämistä korkeamman yläikärajan vuoksi, tämä tarkoittaisi käytännössä reilut 2 000 työllistä lisää 68–69-vuotiaiden ikäryhmässä ja noin 6 000 työllistä lisää 70–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämä vastaisi noin prosenttiyksikön kasvua työllisyysasteessa eli 15 prosentin työllisyysastetta 65–74-vuotiaiden ryhmässä.
Vanhuuseläkkeellä työskentelevien määrä voisi myös hieman nousta lähellä 68 vuoden ikää ja sen jälkeen. Suurta työllisyyden kasvua tosin ei tästäkään olisi odotettavissa, sillä alle kolmannes 68-vuotiaana tai vanhempana eläkkeellä työskentelevistä kertoo työskentelevänsä työstä karttuvan lisäeläkkeen vuoksi. Toisin sanottuna, tässä iässä eläkkeellä työskentelyn motiivina on valtaosalla muut kuin eläkkeen kertymiseen liittyvät asiat.
Edellä kuvattujen syiden vuoksi on hankala nähdä, miten vanhuuseläkkeen yläikärajaa 75 vuoteen nostamalla voitaisiin lisätä ikääntyvien työllisyyttä merkittävästi. Koska työllisyysasteen ero Ruotsiin paikantuu nimenomaan 65–69-vuotiaisiin, pitäisi ennemminkin pyrkiä työllisyyden kasvattamiseen tässä ikäryhmässä.
Lähteet:
Kannattavinta on jäädä määrätyssä eläkeiässä ja tehdä se jälkeen työtä kunnon mukaan. Se on myös turvallisinta talouden kannalta, joska juuri nyt joutuu myös korkean koulutuksen tehtävistä ja hemki ln, wttä vanhimmat löhtevät waim.THl. Korkein eläkeikä haittaa joitain korkeasti koulutettuja erikoisosaajia kuten professorit, he joutuvat jättämää tehtävänsä.
Pitäisiköhän lopettaa tämä lillukanvarsista puhuminen, ja keskittyä nuorten tukemiseen ja työllistämiseen! Hitto samaa vauhtia kun vanhuksia siirretään työelämään takaisin, siirtyy nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle! Ja 40 vuoden työputken tehnyt kehäraakki ei työkyvyttömänä saa työkyvyttömyyseläkettä millään. Jossain mättää!