Vähentääkö korona työkyvyttömyyttä?
Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle on hakeuduttu aikaisempaa vähemmän. Poikkeuksellinen aika on saanut uusien eläkkeiden määrän 15 prosentin laskuun. Mielenterveysperusteisissa eläkkeissä pudotus on lähes viidesosan. On epätodennäköistä, että suomalaisten terveystilanne olisi kohentunut niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.
Vuoden alkupuoliskolla on myönnetty uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 7 200 työeläkevakuutetulle hakijalle. Viime vuoteen verrattuna pudotus on 15 prosenttia (1 300 eläkettä), naisilla lasku on vähäisempää kuin miehillä. Osaeläkkeiden määrässä muutos on selvästi täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä pienempi.
Tänä vuonna on tehty uusia työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia eläkepäätöksiä lähes 11 000, pari tuhatta vähemmän kuin viime vuonna. Vastaavaa muutosta ei ole nähtävissä sairauspäivärahaa saaneiden määrissä. Jos loppuvuoden aikana ei myönnetä reippaasti enemmän eläkkeitä, tänä vuonna alkaa historiallisen vähän uusia työkyvyttömyyseläkkeitä.
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet parin viime vuoden aikana yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Ne ovat lisääntyneet pitkään ja ohittivat vuonna 2019 tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeen sairausperusteena. Yhdessä nämä kaksi sairausryhmää aiheuttavat kaksi kolmasosaa uusista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Mielenterveyden kanssa sinnitellään koronassa?
Alkuvuoden aikana mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettiin parikymmentä prosenttia vähemmän eläkkeitä kuin vuotta aiemmin. Laskua on muissakin sairauspääryhmissä, mutta mielenterveyden häiriöiden kohdalla pudotus on poikkeuksellisen suuri. Jos tämä kehitys jatkuu, tuki- ja liikuntaelinsairaudet palaavat uudelleen kärkisijalle työkyvyttömyyden sairausperusteena.
Puolen vuoden kehityksestä ei voi vielä vetää vahvoja johtopäätöksiä; aika on ollut monin tavoin poikkeuksellinen ja mahdollisia syitä kehitykseen lienee useita. Joka tapauksessa käänne on mielenkiintoinen, ja kehitystä on syytä seurata.
Yhtäältä etätyö kotona ja sosiaalisten kontaktien määrän väheneminen voi olla monelle helpotus. Toisaalta poikkeukselliset olosuhteet saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia ja haasteita elämänhallinnassa.
Koronan varjossa monelle on voinut kehittyä mielenterveysongelmia, jotka paljastuvat vasta tilanteen helpottaessa. Tällöin paluu ”uuteen normaaliin” voi johtaa työterveyshuollon ja eläkekäsittelijöiden työkuorman lisääntymiseen. Tuskin suomalaisten terveystilanne on todellisuudessa kohentunut koronapandemian seurauksena niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.
Vanhuuseläkkeiden hakijamäärissä ei muutosta
Vanhuuseläkehakemusten määrät ovat olleet tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Vuoden alkupuoliskolla osittaista vanhuuseläkettä on hakenut vajaat 7 000 henkilöä. Määrä on likimain sama kuin vastaavana aikana viime vuonna. Varsinaista vanhuuseläkettä on hakenut kesäkuun loppuun mennessä 30 000 työeläkevakuutettua – tuhat enemmän kuin vuosi sitten.
Alkuvaiheessa korona kohteli kovalla kädellä erityisesti nuoria työllistäviä toimialoja, kuten matkailu- ja ravintolapalvelualat. Sen sijaan varttuneen työvoiman työmahdollisuudet ovat pysyneet koko ajan lähes ennallaan, mikä näkyy esimerkiksi yli 60-vuotiaiden työllisyysasteen nousuna. Korona ei siis ole pakottanut työtilaisuuksien puuttuessa lähellä eläkeikää olevia hakeutumaan eläkkeelle. Viime kuukausina myös koko työvoiman työllisyysaste on kohonnut nopeasti.
