Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä on kansainvälisesti melko ainutlaatuinen kannustejärjestelmä, jossa työnantajien toivotaan panostavan työntekijöidensä työkyvyn ylläpitoon. Maksuluokkamallissa suurempien työnantajien TyEL-maksun määrään vaikuttaa työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitaso.

Poikkeuksellisen järjestelmästä tekee se, että se ei koske vain työperäisiä sairauksia tai työtapaturmia vaan kaikkea työkyvyttömyyden uhkaa, myös työnantajasta riippumattomasta syystä johtuvaa. Näissäkin tapauksissa ajatellaan, että työnantaja voi auttaa työssä jaksamisessa esimerkiksi muokkaamalla työoloja tai muuten helpottamalla työn kuormittavuutta.

Yksityisalojen työnantajia koskevaa maksuluokkamallia uudistetaan

Toimivatko työnantajan kannusteet? Työeläkejärjestelmän maksuluokkamallin toimivuudesta antavat vihiä esimerkiksi Kyyrän ja Tuomalan tutkimus vuodelta 2023, jossa tarkastellaan työkyvyttömyyden vähenemistä mallin piiriin siirtyneiden työnantajien työntekijöillä tai Eläketurvakeskuksen vuonna 2017 ilmestynyt haastattelututkimus, jossa valtaosa työnantajista kertoo mallin kannustavan työkyvystä huolehtimiseen.

Haastattelututkimuksessa työnantajat toivat kuitenkin esille myös mallin puutteita. Tulevia kustannuksia oli hankala ennustaa, sillä yksittäinen työkyvyttömyystapaus saattoi vaikuttaa maksuun yllättävällä tavalla. Epäoikeudenmukaiseksi koettiin tilanteet, jossa kauan sitten työpaikalta lähteneen lyhytaikaisen työntekijän tilanne vaikutti maksuun usean vuoden viiveellä. Osa työnantajista kertoi, että malli vaikutti rekrytointipäätöksiin. Työnantajien esiin nostamiin huoliin on pyritty vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamilla muutoksilla.

Menneisyyden haamujen sijaan katse akuutimpaan työkyvyttömyyden uhkaan

Työkyvyttömyyden kustannusten oikeasuhteista kohdentumista hienosäädetään usealla tavalla. Maksetun palkan määrällä mitattuna lyhytaikaisimmat työsuhteet rajataan mallin piiristä pois, ja työnantajan maksuvaikutusta ylipäätään rajataan nykyisestä. Vuonna 2025 työnantajalle osoitettu maksun alennus tai korotus on 90 prosenttia nykyisestä määrästä. Se pienenee vuosittain kymmenen prosenttiyksikköä ollen vuonna 2028 enää 60 prosenttia.

Kun aiemmin vaikutus työnantajan maksuun tuli vasta pysyvän työkyvyttömyyden varmistuttua, nyt tilanteeseen kannustetaan puuttumaan hyvissä ajoin. Työnantajan maksuvaikutus tulee jatkossa jo määräaikaisen työkyvyttömyyden kestettyä yli kaksi vuotta, mikäli sairastunut henkilö ei tarkasteluhetkellä ole aktiivisen kuntoutuksen piirissä. Sen sijaan jos kuntoutus ei ole onnistunut viidenkään vuoden aikana, työnantaja vapautuu henkilöstä mahdollisesti aiheutuvasta maksuvaikutuksesta.

Ikääntyneitä ja osatyökykyisiä voi jatkossa rekrytoida pienemmin riskein

Maksuluokkamallilla löydettiin olevan vaikutuksia myös yritysten rekrytointiin. Tämä koitetaan uudistuksessa kääntää positiiviseksi kannusteeksi. Jatkossa uutena työntekijänä palkattu 55 vuotta täyttänyt henkilö ei aiheuta maksun korotusta, vaikka päätyisikin myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Myöskään ammatillisena kuntoutujana palkattu työkokeiluun tai oppisopimuskoulutukseen osallistuja ei aiheuttaisi maksun korotusta viiden vuoden aikana palkkaamisestaan. Näiden muutosten toivotaan kannustavan rekrytoimaan myös osatyökykyisiä ja mahdollisesti ikäsyrjintää kokevia henkilöitä.

Kannustaminen kannattanee mutta ei ratkaise kaikkia ongelmia

Maksuluokkamallilla on todettu olevan positiivisia kannustevaikutuksia, ja työkyvystä huolehtiminen on yhä tärkeämpää tavoiteltaessa pidempiä työuria. Työnantajan vaikutusmahdollisuudet lienevät parhaimmillaan tilanteessa, jos tuttu ja pitkäaikainen työntekijä kohtaa työkyvyn haasteita. Työnantajalla on tällöin moninkertainen kannuste pitää perehtynyt avainosaaja mukana vahvuudessa.

Vaikeampi varmasti on ottaa koppia usein silpputyötä tekevistä nuorista, joiden työkykyä uhkaavat nykyisin esimerkiksi moninaiset mielenterveyden pulmat.

Aiheesta muualla

• The effects of employers’ disability and unemployment insurance costs on benefit inflows. Kyyrä, Tomi; Tuomala, Juha. Labour Economics Available online, 2023
• Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin toimivuus ja kannustinvaikutukset: kyselytutkimus työnantajien näkemyksistä. Liukko, Jyri; Polvinen, Anu; Kesälä, Meeri; Varis, Jarno. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2017
• Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksen maksuluokkamalliin esitetään tarkennuksia. Työeläkevakuuttajat Tela ry
• Varttuneiden ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien työnhakijoiden työllistymista parannetaan (STM:n tiedote)

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ