Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus puoliintunut 2000-luvulla – tiedot nyt tilastotietokannassa
Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta sisältää monipuolisesti tietoa eläkkeistä eri tavoin luokiteltuna. Nyt sinne on lisätty tietoa myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puoliintunut työeläkejärjestelmässä 2000-luvulla.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta promilleina työeläkevakuutetusta väestöstä. Ikäluokittaiset luvut voi tulkita myös riskiksi joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tietyssä iässä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on laskenut reippaasti 2000-luvulla
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (tk-alkavuus) on puoliintunut vuosien 2002–2022 välisenä aikana, kun tarkastellaan 25–62-vuotiaiden ikävakioitua alkavuutta (kuvio 1). Pudotus on erittäin merkittävä, vaikka tarkastelusta puuttuvatkin kaikkein nuorimmat ja vanhimmat ikäryhmät. Niissä kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään vähän. Lisäksi valitun ikäjoukon luvut ovat vertailukelpoisia koko tarkastelujakson ajan, koska ennen vuotta 2018 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille.
Tk-alkavuus on parin vuosikymmenen aikana laskenut merkittävästi. Erityisen voimakasta lasku on ollut miehillä. Vuosituhannen alussa miesten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli selvästi naisten alkavuutta korkeampi. Nyt tilanne on päinvastainen: miesten työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus on matalampi kuin naisten.
Kuvio 1.
Miehillä ikävakioitu tk-alkavuus on laskenut likimain 60 prosenttia vuodesta 2002. Naisilla laskua on 42 prosenttia. Eroa on siis lähes 20 prosenttiyksikköä. Ero työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa näkyy myös ikäluokittain. Viime vuonna naisten tk-alkavuusluvut olivat hieman korkeampia kaikissa ikäryhmissä (kuvio 2). Parikymmentä vuotta sitten miehille myönnettiin selvästi enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä verrattuna naisiin.
Kuvio 2.
Vuosien 2012–2022 aikana tk-alkavuus on laskenut erityisesti 30–59-vuotiaiden ikäryhmissä. Esimerkiksi 55–59-vuotiailla miehillä se on puoliintunut – naisilla laskua on ollut reilu kolmannes. Sen sijaan työuran alku- ja loppupäässä olevien tk-alkavuus näyttää nousseen. Nuorilla syyt lienevät moninaisia. Vanhimman työvoiman kohdalla alkavuutta nostaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu.
Osittain kehitystä selittänevät erot miehille tyypillisissä ja naisille tyypillisissä sairauksissa, joiden perusteella eläkkeitä myönnetään. Lähes kaikissa yleisimmissä sairauspääluokissa miesten osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeen saajista on laskenut selvästi 2000-luvulla. Miehille on myönnetty naisia useammin työkyvyttömyyseläkkeitä verenkierto- ja hengityselinten sairauksien sekä vammojen, myrkytysten yms. syiden perusteella. Naisilla yleisempiä työkyvyttömyyseläkkeen syitä ovat olleet tuki- ja liikuntaelinten sekä mielenterveyden sairaudet.
Erityisesti mielenterveyden häiriöiden pääluokassa muutokset ovat merkittäviä. Vuosisadan alussa mielenterveys oli työkyvyttömyyden syy yhtä monella miehellä ja naisella. Viime vuonna miesten osuus tässä diagnoosiluokassa oli 40 prosenttia.
Myös tuki- ja liikuntasairauksien kohdalla miehiä ja naisia oli saman verran tarkastelujakson alussa, mutta viime vuonna miesten osuus oli 45 prosenttia. Vain hengityselinten sairauksien kohdalla miesten osuus on selvästi noussut. Samalla tämän sairausryhmän määrä on kuitenkin pudonnut kolmasosaan, joten sen merkitys kokonaiskuvassa on nykyisin pieni.
Työkyvyttömyyden syyt muuttuvat iän myötä
On luonnollista, että työkyvyttömyyden alkavuus nousee iän myötä. Kun se jaetaan yleisimpiin sairausryhmiin, havaitaan eri sairauksien erilaiset osuudet eri ikäryhmissä. Nuorilla työkyvyttömyyttä aiheuttavat tyypillisesti mielenterveyden haasteet. Niiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on samalla 1,5 promillen tasolla kaikissa 20–50-vuotiaiden ikäryhmissä.
Mielenterveyden ongelmat ovatkin yleisin syy alle 50-vuotiaiden työkyvyttömyyteen. Sitä vanhemmilla muut sairaudet yleistyvät nopeammin, ja 60 ikävuoden tienoilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet muodostavat suurimman yksittäisen syyn työkyvyttömyydelle.
Kuvio 3.
Tiedot alkavuuksista nyt tilastotietokannasta
Tilastotietokannassa alkavuuslukuja on luokiteltu iän, sukupuolen ja työkyvyttömyyden syyn mukaan. Lukuja esitetään sekä ikävakioituna ja että ikävakioimattomana. Vakioinnilla poistetaan väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus tk-alkavuuteen. Ikävakioituja lukuja on esitetty vuodesta 2002 alkaen. Tiedot julkaistaan jatkossa vuosittain.
Ennen vuotta 2018 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Tämän vuoksi alkavuuksia on esitetty eri ikäryhmille, mutta vertailukelpoisin ikäryhmä pitkällä aikavälillä on 25–62-vuotiaat.
Vanhuuseläkkeen ikärajan yhä noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään entistä vanhemmille, joten tilaston ikäluokitusta joudutaan muuttamaan jatkossa.
Tämän artikkelin tiedot perustuvat pääosin tilastotietokannan tietoihin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
