Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähentynyt kolmanneksella kymmenessä vuodessa
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.
Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä sai 211 000 henkilöä vuonna 2010. Viime vuonna määrä oli tippunut 130 000:een. Siis 81 000 henkilöä vähemmän. Vähennystä on tapahtunut kaikissa sairauspääryhmissä ja molemmilla sukupuolilla.
Lukumääräisesti eniten on laskenut tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Kymmenessä vuodessa määrä on puolittunut, mikä merkitsee 30 300 pienempää henkilömäärää.
Toiseksi suurin vähennys on tapahtunut mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrässä. Heitä on nyt 24 500 vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Myös verenkiertoelinsairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on laskenut selvästi, 7 700 henkilöllä. Suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut hengityselinsairauksissa. Vähennystä on peräti kaksi kolmasosaa.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt erityisesti 40–64-vuotiaissa, ja voimakkaammin miehillä. Sen sijaan 25–39-vuotiaissa kehitys on erilainen naisilla ja miehillä. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut näissä ikäryhmissä, kun miehillä määrät ovat laskeneet. Tämä johtuu mielenterveyssyiden yleistymisestä erityisesti naisilla. Yksittäisistä diagnooseista korostuu masennus.
Osittaiset ja määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää täytenä tai osittaisena, riippuen jäljellä olevan työkyvyn määrästä. Vuonna 2010 lähes kaikki (90 %) voimassa olleet työkyvyttömyyseläkkeet olivat täysiä. Kymmenen vuotta myöhemmin näiden osuus on laskenut 82 prosenttiin. Tosin sanoen osittaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Jos oletetaan, että henkilön työkyky kohenee lähivuosina, eläke myönnetään määräaikaisena. Määräaikaisina myönnetyt eläkkeet ovat nimeltään kuntoutustukia. Niiden osuus on myös kaksinkertaistunut, 8 prosentista 17 prosenttiin. Luvut kertovat pyrkimyksestä tukea aiempaa enemmän jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämistä ja työhön paluuta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pitkään
Työkyvyttömyyseläkkeiden pituus vaihtelee sairauden syyn mukaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyt eläkkeet kestävät keskimäärin kuusi ja puoli vuotta, mutta mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan keskimäärin yhdeksän ja puoli vuotta.
Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kestävät siis keskimäärin selvästi pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyt. Ero johtuu pitkälti siitä, että mielenterveyssyyperusteiset eläkkeet kohdistuvat pääosin nuoriin, kun keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Heillä työkyvyttömyyseläke päättyy usein vanhuuseläkkeelle siirtymiseen, kun vaadittava ikä tulee täyteen.
Kymmenessä vuodessa keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeellä oloaika ei ole muuttunut tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Sen sijaan mielenterveysperusteisissa eläkkeissä keskimääräinen kesto on jopa kasvanut kahdella vuodella.
Lisätietoja Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta:
