Mutta miten korona ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet ulkomailla työskenteleviin suomalaisiin? Palasivatko kaikki suomalaiset maailmalta kiireesti kotiin viime keväänä? Keskeytyivätkö kaikki komennukset? Ovatko ulkomaankomennukset nyt lopullisesti unohdettu ja kuopattu suomalaisissa yrityksissä?

Kaksi kolmesta työkomennukselle lähetetyistä on edelleen ulkomailla

Eläketurvakeskuksen tilastojen, asiakaspalvelukokemusten ja suomalaisten yritysten haastattelujen perusteella korona on vaikuttanut hyvin monella eri tavalla niihin ihmisiin ja yrityksiin, jotka toimivat tai työskentelevät ulkomailla. Osa työntekijöistä palasi kevään ja kesän aikana Suomeen kesken komennuksen, osa työnantajan toiveesta, osa omasta halustaan. Osalla työt loppuivat kokonaan tai tilapäisesti lomautuksen vuoksi. Tämä näkyy yli puolella kasvaneissa komennusmuutosilmoituksissa, joita Eläketurvakeskus on saanut viimeisen puolen vuoden aikana. Tilastojen valossa suurin osa ulkomaankomennuksista on kuitenkin jatkunut normaalisti ja työntekijät ovat jääneet ulkomaille koronasta huolimatta.

Noin 70 prosenttia komennuksilla olleista suomalaisista on edelleen ulkomailla ja jatkaa siellä työskentelyään. Voidaan siis oikeutetusti sanoa, että korona ei pysäyttänyt koko ulkomaantyöskentelyä, vaikka me kaikki ehkä odotimme suurempaa vaikutusta. Työnsä vuoksi matkustavia on kuitenkin ollut koko ajan. Muista pohjoismaista saatujen tietojen perusteella vaikutukset muissakin maissa ovat olleet samansuuntaisia: viimeisen kuuden kuukauden aikana ulkomaankomennukset ovat vähentyneet 15-30%.

Työkomennuksia tulee jatkossakin

Tekemämme pienen kyselytutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaiset yritykset seuraavat tiiviisti tilannetta ja odottavat mahdollisuutta lähettää työntekijöitä taas normaalisti ulkomaille töihin. Ei siis näytä siltä, että ulkomaankomennukset Suomesta muualle maailmaan olisivat lopullisesti loppuneet ja että kaikki työ tehtäisiin jatkossa vain Suomessa. Eikä se olisikaan mahdollista. Suomalaisilla yrityksillä on valtavan paljon toimintaa ulkomailla: tehtaita, työmaita, vientiä ja tuontia, tytär-, sisar- ja emoyrityksiä, joissa kaikissa normaalisti työskentelee tuhansia suomalaisia joka vuosi.

Tilapäisesti osa näistä töistä on joko siirtynyt Suomesta käsin tehtäväksi etätyöksi, ja osa toiminnoista on jäissä tai seisahduksissa. Yritysten haluavat kuitenkin jatkaa normaalia toimintaa ja työkomennuksia ulkomailla heti kun se on mahdollista.

Komissiolta uusia ohjeita ja suosituksia työkomennuksiin

Euroopan komissio on laatinut ohjeita ja suosituksia siihen, miten ulkomaankomennuslaisten tilannetta voitaisiin helpottaa eikä korona vaikuttaisi heikentävästi työntekijän sosiaaliturvaan. Komissio on suositellut muun muassa, että väliaikaiset siirtymiset maasta toiseen esimerkiksi etätöihin, tai tilapäiset muut katkokset työssä, eivät saisi katkaista henkilön sosiaaliturvaan kuulumista tai muuttaa hänen tilannettaan muuten heikentävästi.

Olemme myös Eläketurvakeskuksessa pyrkineet tekemään parhaamme sen suhteen, että ulkomaankomennuksella olevien ja heidän työnantajiensa asioita hoidettaisiin ja neuvottaisiin mahdollisimman selkeästi ja joustavasti.

Kun korona on ollut osa elämäämme kohta jo melkein vuoden, herää kuitenkin kysymys, mikä on tilapäinen tai väliaikainen? Kuinka kauan elämme tätä poikkeustilannetta? Tuleeko siitä kohta uusi normaali, joka ehkä vaatii uusia sääntöjä, esimerkiksi etätyön suhteen (jota kansainvälinen sosiaaliturvalainsäädäntö ei vielä määrittele tai tunnista omana työmuotonaan)?

Komennuslaisten nopeasti muuttuvat tilanteet haastavia

Komission ohjeet ja kansainväliset sosiaaliturvalainsäädännöt ovat toisinaan hyvin kaukana ulkomaankomennuslaisen arkielämästä. Eräs ystäväperhe ehti olla alle vuoden ulkomaankomennuksella, kun he saivat käskyn palata Suomeen 24 tunnin kuluessa. Ulkomaan kotiin jäi suurin osa vaatteista ja omaisuudesta, lapsen koulu muuttui yhdessä yössä etäkouluksi ja komennuslaisen työ Suomen kotikeittiössä tehtäväksi etätyöksi. Suomeen paluun jälkeen etäkoulua käytiin niin kansainväliseen kouluun ulkomailla kuin Suomeenkin. Lapsi ja toinen vanhemmista hikoilivat tehtävien kanssa aikuisen työpäivän verran samalla kun saman ikäiset Suomen koululaiset leikkivät iltapäivät ulkona.

Työkomennuksia suunnitellaan, odotetaan ja valmistellaan pitkään, joskus vuosiakin. Tämän vuoksi paluu yllättäen ja pikavauhtia takaisin Suomeen on ollut monelle ulkomaankomennuslaiselle ja heidän perheilleen shokki.

Ystäväperheeni on joka viikko ja kuukausi odottanut mahdollista käskyä ja mahdollisuutta lähteä takaisin komennukselle. Lokakuun alussa sitä ei ole vieläkään tullut kuuden kuukauden odotuksen jälkeen. Etäkoulu jatkuu, etätyöt jatkuvat, epävarmuus tulevista kuukausista jatkuu.

Vaikka ulkomaankomennukset eivät kokonaan tyssänneet koronaan, osa ei kuitenkaan pääse komennukselle takaisin vielä pitkään aikaan. Kaikki eivät ollenkaan, vaikka haluaisivatkin. Tämä asettaa myös työnantajille haasteita tarjota mielekkäitä töitä (tai töitä ylipäätään) Suomeen yllättäen palanneille työntekijöilleen.

Lisätietoa koronasta ja ulkomaantyöstä

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ