Työeläkelainsäädäntö muuttuu ajassa
Suomessa on hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset takaavat sen, että järjestelmä toimii yli sukupolvien ja on rahoituksellisesti kestävä. Tällä hetkellä isompia eläke-etuuksia koskevia uudistuksia ei ole valmisteilla. Näkymät tarkentuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmien valmistuttua syksyllä ja uuden hallituksen suunnitelmien myötä kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Viimeisin iso eläkeuudistus tehtiin vuonna 2017, mutta pienempiä lainmuutoksia on tehty tämän jälkeenkin. Perhe-eläkkeitä uudistettiin vuoden 2022 alusta vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja perheiden muuttuneita tarpeita.
Työeläkekuntoutuksen säännöksiä on uudistettu vaiheittain kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on lyhentää sairauspäivärahakausia, edistää työhön palaamista ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Sairauspäivärahan tarkistuspisteitä koskenut muutos saatiin jo voimaan. Seuraavaksi esitetään mm. kuntoutuksen kriteerien täsmennyksiä.
Työeläkkeiden rahoitukseen ja yrittäjien eläkelakiin muutoksia
Pieniä uudistuksia on tehty myös työeläkkeiden rahoituksen puolella. Yksityisten alojen työeläkkeiden rahoitusta koskevia säännöksiä muutettiin joustavammaksi poikkeuksellisissa sijoitusmarkkinatilanteissa. Samalla muutettiin työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmaksun hoitokustannusosan määrittelyä, joka tehdään jatkossa yhtiökohtaisesti.
Yrittäjän eläkelakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kesäkuussa. Esitys on herättänyt paljon keskustelua. Uudistuksen taustalla on yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan parantamisen tavoite. Uudistusta on valmisteltu, koska nykyiset säännökset ovat osoittautuneet toimimattomiksi, ja yrittäjien eläketurva on jäänyt matalalle tasolle. Olisi hyvä, että kaikesta työstä karttuisi työeläkettä. Jatkotyötä olisi vielä pieniä tuloja saavien, alle vakuuttamisen rajan jäävien yrittäjien kohdalla.
Joitain uudistushankkeita myös on myös jäänyt valmistelun asteelle. Kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistäminen yksityisen sektorin eläkejärjestelmään jäi toteutumatta. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaa uudistusta on selvitetty pidemmän aikaa mutta sen valmistelu ei tässä vaiheessa etene.
Sosiaaliturvaa uudistetaan pidemmällä kaavalla
Laajempaa uudistusta sosiaaliturvaan valmistellaan sosiaaliturvakomitean johdolla yli hallituskauden kestävässä valmistelussa. Valmistelussa pohditaan työkyvyttömyyseläkkeiden toimivuutta osana työkykyetuuksia.
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Käsittelyssä ovat mm. perusturva, ansioturva, toimeentulotuki, palveluiden nykyistä parempi yhteensovittaminen etuuksiin sekä siirtymät etuudelta toiselle.
Julkisen hallintotehtävän hoitamisen säännöksiä uudistetaan
Hallintolakiin on valmisteltu uudet säännökset automaattisesta päätöksenteosta asioissa, joihin ei liity tapauskohtaista harkintaa. On hyvä, että automaattinen päätöksenteko saa tuekseen selkeän säännöspohjan. Samaan aikaan tiedonhallintalakiin on valmisteltu sääntelyä automatisoitujen toimintaprosessien kehittämisen ja käytön tiedonhallinnasta. Näitä muutoksia tulisi vielä tarkistaa lausuntopalautteen pohjalta.
Oikeusministeriön työryhmissä valmistellaan julkisuuslain uudistamista. Julkisuuslain toimivuutta on hyvä tarkastella. Nykyinen julkisuuslaki on vuodelta 1999, ja sen jälkeen muu lainsäädäntö ja ympäröivä yhteiskunta on ehtinyt muuttua. Myös tiedon merkitys ja määrä on tänä päivänä varsin erilainen kuin se oli julkisuuslain säätämisen aikaan.
Työssä toivottavasti saadaan aikaan uudistus, joka aidosti lisäisi läpinäkyvyyttä mutta olisi samalla soveltajalleen selkeä sekä suojaisi henkilötiedot ja liikesalaisuudet. Valmistelutyö kestää vielä noin vuoden verran ja syksyllä työssä on tarkoitus etsiä parhaita ratkaisumalleja lain uudistamiseen.
Minkä ajanhetken työeläkeyhtiöiden varallisuussalkun arvoon pohjaten pitkän aikavälin rahoituslaskelmat tällä kertaa tehdään?
Vuoden 2022 alkupuoliskolla työeläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituotto oli -10,7 %. Reaalituotto on ilmeisesti ollut negatiivinen myös kolmannella kvartaalilla. Nyt sillä voi olla aika iso ero tuloksiin, tehdäänkö rahoituslaskelmat niin, että käytetään sijoitusvarallisuutena vuoden 2021 päättänyttä tasetta vai esim. syksyn 2022 tasetilannetta. Vaikka eläkejärjestelmä on vain osin rahastoiva, inflaatiotilanteella on olennainen vaikutus eläkejärjestelmän kestävyyteen. Varsinkin silloin, jos inflaatio on korkeammalla tasolla kuin palkkojen nousuvauhti, eli jos eläkkeet nousevat palkkoja nopeammin – kuten tilanne on tällä hetkellä.