Tutkija yllättyi iloisesti – poikkeuksellisen moni antoi aikaansa kyselytutkimukseen toimeentulosta
Syyskuussa lähes 3 000 eläkeläistä sai ETK:sta kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Huimat 86 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen. Osasimme odottaa hyvää vastausastetta, mutta silti tutkija pääsi yllättymään iloisesti.
Harvinaisen korkean vastausasteen merkitys ei välttämättä äkkiseltään avaudu, mutta vastaajien aktiivisuus on huomattavaa ajassa, jota sävyttävät kyselyiden tulva ja vastausväsymys. Mitä taustalta löytyy?
Toteutimme ensimmäisen kyselytutkimuksen eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista vuonna 2017. Kyselyn vastaajajoukko koostui satunnaisesti valituista 55–85-vuotiaista vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisistä. Kyselyä motivoi se, että meillä oli paljon rekistereistä saatavaa tietoa eläkeläisten tuloista, mutta ei juurikaan tietoa siitä, miten he itse kokevat rahojensa riittävän ruokaan tai lääkkeisiin, saati siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat taloudelliseen tilanteeseensa.
Käytimme tuolloin usean tutkijan voimin huomattavan paljon aikaa kyselylomakkeen hiomiseen. Kysyimme samalla myös sitä, olisivatko vastaajat halukkaita osallistumaan mahdolliseen seurantatutkimukseen. Kyselyn vastausprosentti oli tuolloinkin huimat 73, ja valtaosa vastaajista kertoi, että voisi osallistua kyselyyn myöhemminkin. Tuloksia julkistettaessa ilmeni, että tiedolle eläkeläisten toimeentulokokemuksista oli laajaa kysyntää ja että kyselymme avulla moni suomalainen eläkeläinen sai äänensä kuuluviin heille tärkeässä asiassa.
Käsityksemme eläkeläisten toimeentulon tutkimisen merkityksellisyydestä vahvistui
Päätimme jatkaa ajantasaisen tiedon tuottamista aiheesta, ja kysely uusittiin vuonna 2020. Osa kyselystä postitettiin siihen jo kertaalleen vastanneille ja osa uusille vastaajille. Ensimmäisistä jopa 83 prosenttia oli halukkaita ja pystyi, esimerkiksi terveytensä puolesta, kertomaan meille uudestaan taloudellisesta tilanteestaan. Käsityksemme aiheen merkityksellisyydestä vahvistui.
Vuosien 2017 ja 2020 kyselyjen perusteella meille muodostui kattava kuva paremmin ja heikommin toimeentulevista eläkeläisryhmistä. Emme kuitenkaan vielä päässeet vastaamaan siihen erittäin olennaiseen kysymykseen, mitä toimeentulolle tapahtuu, kun elämässä tapahtuu muutoksia – esimerkiksi puolison kuollessa tai terveyden heikentyessä.
Kolmannen kyselymme vastaajissa on jo yli 90-vuotiaita
Viime vuonna pohdimme tarkkaan, jatkammeko kyselyä – sen toteuttaminen kun ei ole koskaan kevyt prosessi – mutta aito tiedontarve painoi vaakakupissa lopulta enemmän kuin vaadittu työmäärä.
Tämän vuoden syyskuussa kysely postitettiin niille eläkeläisille, jotka olivat vastanneet kyselyyn aiemmin joko kerran tai kaksi ja jotka olivat ilmaisseet halukkuutensa vastata kyselyyn vielä kolmannenkin kerran. Rajauksen myötä vanhimmat kyselyymme vastanneet ovat jo 92-vuotiaita. Tämäkin luku on hyvin harvinainen kyselytutkimusten maailmassa. Oletamme monen ilahtuvan siitä, että väestön ikääntyessä entistä vanhempien ihmisten äänet pääsevät kuuluviin.
Harvinainen aineisto antaa tietoa elämänmuutosten vaikutuksista toimeentuloon
Nyt meillä on kansainvälisestikin suhteellisen harvinainen aineisto, jossa samoilta eläkeläisvastaajilta on kysytty samoja kysymyksiä eri ajankohtana. Pääsemme ensi vuonna tuottamaan tietoa siitä, mitä eläkkeellä tapahtuvat elämänmuutokset merkitsevät toimeentulolle.
Nyt kun seuraavaa eläkeuudistustakin valmistellaan, on hyvä, että meillä on ajantasaista tietoa muun muassa siitä, miten eläkeläisten rahat ovat riittäneet ruokaan ja lääkkeisiin viime vuosien aikana, jolloin hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti.
