Tuoko työssäkäyvä puoliso leveämmän leivän eläkeläisen pöytään?
Puolisolla on merkittävä rooli eläkeläisten toimeentulossa. Monen puoliso on eläkkeellä, mutta päätoimisesti työssäkäyviäkin on. Vaikka puolison työskentely tuo talouteen tuloja, ne näyttävät heikentävän kokemusta toimeentulosta.
Eläkeläisten toimeentulokokemuksia ja taloudellista hyvinvointia on tarkasteltu Eläketurvakeskuksen tutkimuksissa viime aikoina monipuolisesti eri näkökulmista. Kuitenkaan yhtä tärkeää ihmisten arjen ja mahdollisesti myös toimeentulokokemusten kannalta keskeistä näkökulmaa ei vielä ole huomioitu – nimittäin puolison toimintaa. Yksin asumisen tiedetään lisäävän esimerkiksi pienituloisuusriskiä, mutta millaiseksi toimeentulo koetaan, kun puoliso on eläkkeellä, työskentelee, tekee jotain muuta tai puolisoa ei ole?
Eläketurvakeskuksen 55‒85-vuotiaiden eläkeläisten taloudellista hyvinvointia selvittäneen kyselyn (2017) mukaan suurimmalla osalla eläkeläisistä (62 %) on myös eläkkeellä oleva puoliso tai puolisoa ei ole (27 %). Kuitenkin kahdeksalla prosentilla puoliso tekee vielä päätoimisesti töitä ja joidenkin puoliso on esimerkiksi työtön. Puolison työskentely on huomattavasti yleisempää alle 65-vuotiailla eli useimmiten työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla.
Työssäkäyvä puoliso tuo suuremmat tulot mutta kokemus toimeentulosta ei muutu
Kotitalouden tulojen tarkastelu osoittaa toimeentulon olevan korkeinta eläkeläisillä, joiden puoliso käy päätoimisesti töissä (Kuvio 1). Heistä noin kuudella kymmenestä kotitalouden yhteenlasketut kuukausitulot ylittävät 2 000 euroa. Ilman puolisoa elävien tulot jäävät matalimmiksi ja eläkkeellä olevan puolison kanssa elävien tulotaso sijoittuu näiden ryhmien väliin. Tuloja ajatellen puolison työssäkäynti näyttäisi siis tuovan ainakin enemmän leipää pöytään.
Kuvio 1. Kotitalouden tulot (€/kk) puolison pääasiallisen toiminnan mukaan, %
Puolison työssäkäynnillä tai eläkkeellä ololla ei kuitenkaan näytä olevan merkitystä koetussa toimeentulossa (Kuvio 2). Tuloja ajatellen tämä on jossain määrin yllättävää. Eläkeläiset, joilla on työssäkäyvä tai eläkkeellä oleva puoliso, kokevat samassa määrin vaikeuksia ja helppoutta tavanomaisten menojen kattamisessa. Huomionarvoista on, että eläkeläiset, joiden puoliso on esimerkiksi työttömänä, kokevat useammin suuria vaikeuksia ja vaikeuksia kuin ilman puolisoa elävät.
Kuvio 2. Kokemus tavanomaisten menojen kattamisesta puolison pääasiallisen toiminnan mukaan, %
Puolison työssäkäynti itsessään yhdistyy kokemukseen heikommasta toimeentulosta
Mutta miltä puolison toiminnan ja olemassaolon merkitys näyttää, kun tarkastelussa huomioidaan tulojen lisäksi muita kokemuksiin yhteydessä olevia eroja, kuten koulutus eläkeläisryhmien välillä?
Kun puoliso työskentelee, koetaan tavanomaisten menojen kattaminen hieman vaikeammaksi kuin jos puoliso olisi eläkkeellä (Kuvio 3). Muiden ryhmien kokemuksissa ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuviossa 2 havaittu yksin elävien ja muuta tekevän puolison kanssa elävien suuremmat vaikeudet tavanomaisten menojen kattamisessa liittyvät erityisesti heidän matalampiin tuloihin.
Kuvio 3. Puolison pääasiallisen toiminnan ja tavanomaisten menojen kattamisen vaikeuden yhteydet, regressiomalli (OR) & 95 %:n luottamusväli
Mallissa vakioitu sukupuoli, ikä, eläkelaji, kotitalouden tulot, koulutus, asunnon hallintasuhde, koettu terveys ja asuinkunnan tyyppi.
Mallissa vakioitu sukupuoli, ikä, eläkelaji, kotitalouden tulot, koulutus, asunnon hallintasuhde, koettu terveys ja asuinkunnan tyyppi.
Havainto puolison työskentelyn merkityksestä kertoo siitä, että toimeentulokokemuksiin ovat yhteydessä tuloja moninaisemmat tekijät. Työstä eläkkeelle siirtymisen ja kokemuksen muita matalammasta toimeentulosta on aiemmin todettu heikentävän toimeentulokokemuksia, vaikka tuloissa ei olisikaan eroja. Puolison toiminnalla näyttää olevan samanlainen kokemuksia muokkaava merkitys.
Tulojen perusteella työssäkäyvän puoliso tuo perheeseen selvästi korkeammat tulot, mutta kokemuksia katsottaessa toimeentulovaikeuksia on hieman enemmän. Taustalla saattaa olla esimerkiksi korkeammalle asetetut odotukset kulutuksesta. Ne voivat liittyä leivän määrään, laatuun tai puolisoiden välisiin kysymyksiin rahanjaosta.
Kyselyn avovastauksista ilmeni, että puolison tulot monesti helpottavat eläkeläisten toimeentuloa, mutta samalla nämä voivat myös luoda ristiriitaisuutta. Kokemus toimeentulosta muodostuu monen tekijän perusteella ja puolisoiden välinen tulonjako ja rahankäyttö onkin teema, josta tarvitaan jatkossa parempi ymmärrys.
