Tuleeko työuraeläkkeestä sittenkin suosittu?
Viime syksystä lähtien on voinut hakea ensimmäistä kertaa täysin uutta eläkemuotoa eli työuran pituuteen ja raskauteen sidottua työuraeläkettä.
Työuraeläkkeen avulla on mahdollista hieman varhentaa eläkkeelle siirtymistä, mutta ehdot ovat tiukat. Takana täytyy olla vähintään 38 vuotta fyysisesti tai henkisesti raskasta päätoimista työtä. Raskaan työn kriteerit on määritelty tarkkaan, eikä mitään ammattia lasketa automaattisesti työuraeläkkeen ehdot täyttäväksi. Myöskään hakijan omaa kokemusta työn raskaudesta ei huomioida, vaan työtehtävien kuormittavuutta pyritään arvioimaan mahdollisimman objektiivisesti. Edes ikää tai sukupuolta ei työn raskautta arvioitaessa oteta huomioon. Lisäksi työkyvyn tulee olla jonkin verran alentunut – vaikkakin vähemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi – ja mahdollisuuksien jatkaa työssä pysyvästi heikentyneet.
Eläkeuudistuksen valmisteluvaiheessa työmarkkinajärjestöt arvioivat, että työuraeläkkeen ehdot täyttävien hakijoiden määrä ei tule nousemaan kovin suureksi. Tiukkojen ehtojen lisäksi hakemisen suosioon voi vaikuttaa se, että työuraeläke on tasoltaan alhaisempi kuin työkyvyttömyyseläke.
Toistaiseksi hakemuksia on tullut hyvin vähän, ja myönteisiä päätöksiä on tehty vasta muutama.
Hakemusten vähäisyys tähän mennessä ei yllätä, sillä kuluvana vuonna työuraeläkkeen avulla voi varhentaa eläkkeelle jäämistään vain kolmella kuukaudella. Työuraeläkkeen alaikäraja on 63 vuotta, kun alin vanhuuseläkeikä on tänä vuonna 63 vuotta ja 3 kuukautta.
Eläkeiän nousu voi kasvattaa työuraeläkkeen suosiota
Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun vanhuuseläkeiän alaraja vähitellen nousee. Vuodesta 2025 lähtien työuraeläkkeen ikäraja on aina kaksi vuotta alinta vanhuuseläkeikää alempi. Kahden vuoden varhennusmahdollisuus lienee jo selvästi houkuttelevampi vaihtoehto.
Tämä näkyy myös Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa 54–62-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin eläkeuudistuksesta ja työssäjatkamisaikeista (Tenhunen 2017). Keväällä 2016 toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin aikeista hakea työuraeläkkeelle, mutta näitä tuloksia ei ole aiemmin raportoitu.
Kyselyssä työuraeläkkeelle hakemista aikovien osuus lisääntyi odotetusti ikäryhmittäin alimman vanhuuseläkeiän noustessa. Niiden joukossa, joiden eläkeikä oli 64–65 vuotta, ja työuraeläkkeestä saatava hyöty siten yhdestä kahteen vuotta, lähes joka kymmenes vastaaja ilmoitti aikovansa hakea työuraeläkettä (Kuvio 1).
Kaikista 54–62-vuotiaista työuraeläkkeen hakemista aikovien osuus oli noin 7,5 prosenttia. Lisäksi melkein yhtä moni uskoi olevansa työuran ja työkyvyn puolesta oikeutettu työuraeläkkeeseen, vaikkei sitä aikonutkaan hakea. Hieman alle 40 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi, että eläkkeen ehdot eivät omalla kohdalla täyty. Huomionarvoista on myös se, että lähes puolet vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Tämä kertoo siitä, että työuraeläkkeeseen ja sen hakemisaikeisiin liittyy vielä runsaasti epävarmuutta.
Melkein joka kymmenes eläkeikää lähestyvä mies harkitsee työuraeläkettä
Miehistä 8,7 prosenttia aikoi hakea työuraeläkettä, kun naisten osuus näin vastanneista oli 6,3 prosenttia. Ero kasvaa jonkin verran suuremmaksi, jos mukaan vertailuun otetaan myös ne, jotka eivät aikoneet hakea työuraeläkettä, vaikka uskoivat olevansa siihen oikeutettuja. Miehistä näin vastasi 9 prosenttia ja naisista 5,5. Eläkkeen hakemista aikovien voidaan olettaa ajattelevan olevansa siihen oikeutettuja, joten miehistä yhteensä noin 18 prosenttia uskoi mahdollisesti täyttävänsä työuraeläkkeen ehdot. Naisista näin ajatteli 12 prosenttia. (Kuvio 2.) Tosin vastaajien tietämystä työuraeläkkeen tiukoista ehdoista on hankala arvioida, vaikka kyselylomakkeessa tämän eläkemuodon perusperiaatteet esiteltiinkin juuri ennen asiaa koskevaa kysymystä.
Yksityisellä ja julkisella sektorilla palkansaajina työskentelevien välillä ei juuri ollut eroa, jos verrataan työuraeläkkeen hakemista aikovia. Tosin edellä mainittu sukupuoliero heijastuu sektoreiden eroihin siten, että yksityisen sektorin palkansaajissa oli enemmän niitä, jotka aikoivat joko hakea työuraeläkettä tai uskoivat olevansa siihen oikeutettuja, vaikkeivat aikoneetkaan hakea (yhteensä 17,5 %), kun naisvaltaisella julkisella puolella näin ajattelevia oli 13 prosenttia.
Arvio omasta työkyvystä näkyy selvästi aikeissa hakea työuraeläkettä
Kaikkein eniten työuraeläkkeen hakemisaikeita oli niiden joukossa, jotka arvioivat terveydentilansa heikentävän työskentelymahdollisuuksia. Peräti joka viides niistä, jotka arvioivat, etteivät pysty terveytensä puolesta jatkamaan töissä vanhuuseläkeikään asti, vastasi aikovansa hakea työuraeläkettä. Lisäksi joka kymmenes niistä, jotka uskoivat pystyvänsä jatkamaan työskentelyä vanhuuseläkkeelle asti, mutta ainoastaan osa-aikaisesti, aikoi hakea työuraeläkettä. (Kuvio 3.)
Työuraeläke kiinnostaa enemmän työntekijöitä kuin toimihenkilöitä
Odotusten mukaisesti myös sosioekonomiset erot näkyivät vastauksissa. Työntekijäammateissa olevista joka kymmenes aikoi hakea työuraeläkettä, kun esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä näin ajatteli vain noin neljä prosenttia vastaajista (kuvio 4).
Jos puolestaan katsotaan vain työuraeläkkeen hakemista aikovia, yli puolet näin vastanneista oli työntekijäammateissa. Koulutuksen mukaiset erot kertovat samasta ilmiöstä. Aikomus hakea työuraeläkettä oli selvästi yleisempää perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneilla kuin korkeakoulututkinnon suorittaneilla.
Huomionarvoista on myös se, että sekä työntekijäammateissa olevista että enintään perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneista vain joka neljäs oli sitä mieltä, ettei heidän työuransa ja/tai työkykynsä täytä työuraeläkkeen ehtoja. Epätietoisten osuus oli kuitenkin suuri.
Työuraeläkkeen tulevaisuus
Tähän mennessä tulleiden hakemusten vähäisyys ei vielä kerro kovin paljon työuraeläkkeen tulevaisuudesta. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten suosituksi vaihtoehdoksi työuraeläke tulevaisuudessa nousee ja minkälaisissa tilanteissa sitä haetaan.
Yleinen mielipideilmasto näyttää olevan suotuisa. Aiemmin tehdyssä kyselytutkimuksessa työuraeläkkeen kaltaiset eläkemuodot saivat runsaasti kannatusta 25–62-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa (Koskenvuo 2017). Vastaajista peräti 90 prosenttia oli sitä mieltä, että eläkeiän tulisi riippua työn ruumiillisesta raskaudesta ja 75 prosenttia ajatteli, että sen tulisi riippua työn henkisestä raskaudesta. Lisäksi lähes 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta.
Tällaisten näkemysten yleisyys ei kuitenkaan kerro paljonkaan siitä, ketkä todella aikovat työuraeläkettä hakea eikä varsinkaan siitä, kuinka suuri osa hakijoista täyttää työuraan ja työkykyyn liittyvät ehdot.
Tässä blogissa esiteltyjen vastausten perusteella työuraeläke herättää kuitenkin selvästi kiinnostusta tietyissä ryhmissä, vaikka tulokset jättävät ilmaan runsaasti kysymyksiä. Ensinnäkin eläkeaikeet saattavat tällaisen uuden ja erityislaatuisen eläkemuodon kohdalla muuttua tiedon lisääntyessä. Lisäksi ”en osaa sanoa” -vastausten runsas määrä lisää epävarmuutta.
Vaikka työuraeläkkeen hakijoita olisi tulevaisuudessa runsaastikin, myönteisten päätösten määrä saattaa jäädä alhaiseksi tiukkojen ehtojen vuoksi. Tällöin relevantti kysymys on myös se, kuinka paljon työtä ja kustannuksia (monenlaisia selvityksiä vaativat) työuraeläkehakemukset aiheuttavat muun muassa työterveyshuolloissa ja eläkelaitoksissa.
Lähteet
Koskenvuo, Karoliina (2017) Eläkeiät ja työuraeläke. Teoksessa Tenhunen, Sanna & Airio, Ilpo & Kangas, Olli & Koskenvuo, Karoliina & Kuivalainen, Susan (toim.) Eläketiedon merkitys. Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2017, 63–83.
Tenhunen, Sanna (2017) Eläkeikä nousee mutta joustot säilyvät. Kyselytutkimus vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja työssäjatkamisaikeista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 5/2017.
Työuraeläke. Työeläkelakipalvelu 2.2.2018
