Tohtoritutkinto nostaa palkkatasoa keskimäärin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Parhaiten tienaavat terveys- ja sosiaalialan tohtorit, heikoiten luonnontieteilijät ja humanistit. Monet tohtorit työllistyvät julkiselle sektorille.

Yliopistot ja korkeakoulut ovat vauhdittaneet tohtorituotantoa. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2017 valmistui 1 800 tohtoria. Kaikkiaan tohtoriopiskelijoita oli 17 700. Opiskelijamäärällä mitattuna Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat suurimmat, niissä tutkintoa suorittaa 68 prosenttia jatko-opiskelijoista. Jatko-opiskelijoiden määrällä ja tohtoritutkinnoilla mitattuna osalla maan yliopistoista ja korkeakouluista on pieni rooli tohtorituotannossa. Suomessa opiskelee ulkomaalaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus tohtoriopiskelijoista on vajaat 4 prosenttia, mutta valmistuneista jopa neljännes.

Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vuosina 2005−2016 valmistui 18 700 tohtoria, joista 46 prosenttia oli miehiä ja 54 prosenttia naisia. Tutkinto suoritetaan keskimäärin 39-vuotiaana, ikä ei ole muuttunut vuosikymmeneen. Naiset valmistuvat kaksi vuotta vanhempana kuin miehet.

Valmistumisiässä on huomattavaa tieteenalakohtaista vaihtelua. Kun kasvatustieteestä valmistutaan keskimäärin 47 vuotiaana, luonnontieteen- ja tekniikan aloilla vastaava luku on 35 vuotta. Runsas viidennes tohtoriksi opiskelevista tai post doc -tutkijoista saa apurahaa tieteelliseen työhönsä.

Lähes kaikki työllistyvät

Tohtoriksi valmistuvan työurapolku näyttää valoisalta. Noin 87 prosenttia on työllisenä työmarkkinoilla opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen työmarkkinakiinnittyminen vahvistuu entisestään. Taulukosta 1. nähdään, että työllistyminen on ennen ja jälkeen valmistumisen varsin vahvaa kaikilla tieteenaloilla. Taulukossa koulutusalat ovat sukupuolen mukaan suuruusjärjestyksessä.

Palkalla mitattuna tohtoritutkinto on tuottava. Palkkataso nousee valistumisen jälkeen noin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Palkkatasossa on nähtävissä tieteenalakohtaista vaihtelua. Terveys- ja sosiaalialan taustan tohtorit ovat palkkajohtajia tässä vertailussa. Heikoin palkkataso on luonnontieteilijöillä ja humanisteilla. Kaikkien alojen yli tarkasteltuna miesten ja naisten palkkaero on miesten hyväksi, mutta ero on suhteellisen pieni tässä väestöryhmässä.

 

Taulukko 1. Tohtoriksi valmistuneiden työllisyys ja palkkataso. Mediaanipalkka vuoden 2017 hintatasossa.
	Työllisten osuus, %		Palkka, euroa vuodessa		Palkan muutos, %
	Ennen	Jälkeen	Ennen	Jälkeen
Miehet
Tekniikan ala	89	94	35200	46600	32
Luonnontieteen ala	87	91	27600	38700	40
Kaupallinen ja yhteisk.	85	91	31900	46100	45
Terveys- ja sosiaaliala	87	94	46800	66800	43
Humanistinen ja taideala	85	94	23300	35900	54
Kasvatustieteen ala	85	92	34900	46700	54
Maa- ja metsätalousala	80	90	28700	41000	43
Alat yhteensä	87	93	32200	44300	38
Naiset
Terveys- ja sosiaaliala	90	96	34000	49800	46
Kaupallinen ja yhteisk.	87	95	30200	42700	41
Luonnontieteen ala	86	93	25100	32700	30
Humanistinen ja taideala	85	94	22900	34000	48
Tekniikan ala	89	93	32100	41900	31
Kasvatustieteen ala	87	93	33700	44800	33
Maa- ja metsätalous	89	93	25500	37600	47
Alat yhteensä	87	94	29300	41000	40
(Palkka kolmen vuoden aikana ennen ja jälkeen valmistumisvuotta)

Tohtorit työllistyvät useimmiten julkiselle sektorille

Tohtoriopiskelijat työskentelevät usein julkisen sektorin, valtion ja kuntien, tehtävissä. Kolmen vuoden aikana valmistumisvuoden jälkeen miehistä 63 prosenttia ja naisista 75 prosenttia oli työskennellyt julkisella sektorilla. Kolmantena vuotena 47 prosenttia miehistä ja 57 prosenttia naisista työskenteli edelleen julkisella sektorilla. Julkiselle sektorille päätyvät terveys- ja sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen tutkinnon suorittaneet. Tekniikan alan tohtorit sijoittuvat muita useammin yksityisen sektorin palvelukseen.

Eläketurvaa tohtoriopinnoista?

Maisteritutkinnosta ja alemmista ammattitutkinnoista karttuu eläkettä enintään viiden vuoden ajalta. Myös apurahoista karttuu eläketurvaa. Pitäisikö myös tohtoritutkinnosta karttua eläkettä, vai olisiko kyseessä tarpeeton tulonsiirto jo muutenkin hyvässä työmarkkina-asemassa oleville?

Lähteet:

Etk.fi-bloggaus: Apurahansaajat työllistyvät hyvin
Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus 2017

Kommentit (1)

1. näkökulma luettua näyttötutkinolla tohtoriopintoihin miltä pohjalta,edellytyksin osasta todistukset kaikesta ei,koska ennen opitiin työelämässä,ei koulunpenkillä,oltiin sen ajan oppisopimuksessa.

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ