Tilinpäätös EU-puheenjohtajuuskaudelta jäi plussalle
Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.
Puheenjohtajuuskaudella sosiaali- ja terveysministeriö toimi puheenjohtajana EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevässä hallintotoimikunnassa. Tämä Euroopan komission alainen hallintotoimikunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Siellä keskustellaan ja päätetään muun muassa sosiaaliturvan koordinaatioasetusten tulkintakysymyksistä ja sosiaaliturvatietojen sähköisen tietojenvaihdon eli EESSI-järjestelmän ratkaisuista.
Näitä keskusteluja kävimme puolivuotisella puheenjohtajuuskaudella Suomi-vetoisesti. Eläketurvakeskuksen ja Kelan asiantuntijat olivat mukana Suomen delegaatiossa.
Johtaja Essi Rentola sosiaali- ja terveysministeriöstä, Eläketurvakeskuksen hallituksen uusi jäsen, avasi hallintotoimikunnan kokoussyksyn esittelemällä Suomen puheenjohtajuusteemaksi nostamamme keskinäisen avunannon ja vilpittömän yhteistyön vahvistamisen.
Osoittautui, että teemamme oli hyvin ajankohtainen. EU:ssa on viime aikoina keskitytty toimiin virheiden ja väärinkäytösten vähentämiseen sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka lujitti ennestään jo hyvää yhteistyötämme Eläketurvakeskuksen, Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken.
Puheenjohtajuus sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevässä hallintotoimikunnassa vietiin kunnialla päätökseen.
Suomen edellinen EU:n puheenjohtajuus osui vuoteen 2006. Silloin en ollut mukana puheenjohtajuusvalmisteluissa, joten tässäkin mielessä viime vuosi myös puolivuotiskauteen valmistautumisen osalta oli minulle ainutlaatuinen ja sellaisena myönteisesti mieliin jäänyt kokemus.
Työn perässä liikutaan yhä enemmän
Yksi EU:n perusidea on, että ihmiset voivat vapaasti liikkua ja tehdä työtä unionin alueella. Olemme nähneet selvästi, että ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä osa jäsenvaltioista on tiukentanut valvontaa työskentelyn osalta.
EU-maissa työssä liikkuva osoittaa A1-todistuksella, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä häneen sovelletaan. Todistus kertoo sen, että hänestä maksetaan sosiaalivakuutusmaksut työskentelyyn lähettäneeseen maahan. Todistuksessa näkyy maa, jonka sosiaaliturvaa sovelletaan.
Lähetetyn työntekijän A1-todistuksia vaaditaan entistä herkemmin lyhyiltäkin työskentelyjaksoilta ja työpaikalle voi olla vaikeaa päästä ilman todistusta. Unionin eri toimielimissä tästä käydään lisääntyvää keskustelua.
Suomen puolivuotisen aikana hallintotoimikunnalle esiteltiin Suomen toimesta keinoja tehostaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja päätöksentekoa. Osa ehdotetuista muutoksista päätyi heti käyttöön, osa vaatinee pidempää sulattelua.
Kokonaisuutena voimme hyvillä mielin todeta, että puheenjohtajuus sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevässä hallintotoimikunnassa vietiin kunnialla päätökseen.
Vilpitön yhteistyö vahvistui suomalaisten kesken
Puheenjohtajuuskausi vaati valmistelua ja pitkiä iltoja mutta hyvässä hengessä jaksettiin. Valmistelussa olivat hallintotoimikuntaa vetäneen Essi Rentolan tukena sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat Suunnitteluasioiden ja kansainvälisen sosiaaliturvan yksiköstä, mutta myös asiantuntijat Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta. ETK ja Kela toimivat kumpikin oman toimialueensa sisällä. ETK on mukana työeläkkeiden sekä sovellettavan lainsäädännön osalta.
Parasta puheenjohtajuuskaudessa oli huomata, kuinka hyvin teema keskinäisestä avunannosta ja vilpittömästä yhteistyöstä toteutuu meidän suomalaisten kesken. Into ja motivaatio tarttuivat muihinkin maihin, joten puheenjohtajuuskauden saldo ei voi kuin jäädä plussalle.
