Suomessa vanhuuseläkeikäiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin monenlaisten kokemusten kirjo. Tämä tulee erityisen hyvin näkyviin, kun tarkastellaan eläkeläisten kirjoittamia vapaamuotoisia vastauksia siitä, minkälaiset tekijät ovat merkityksellisiä toimeentulolle. Vastauksissa nousee esiin kolme yleistä teemaa. Nämä ovat terveydentila, sosiaaliset suhteet ja asumiskulut. Lisäksi toimeentulon niukkuuteen suhtaudutaan erilaisin tavoin.

Terveydentila on keskeinen tekijä toimeentulon kokonaisuudessa

Eniten avovastauksissa kommentoitiin terveyteen liittyviä asioita. Senhetkisen terveydentilan merkitys toimeentulolle koettiin tärkeäksi, mutta samalla vastaajien katse oli usein tulevaisuudessa. Moni pelkäsi toimeentulon vaikeutumista, jos oma tai puolison terveys heikkenee.

Osa vastaajista toi puolestaan esiin sitä, että heikon terveydentilan vuoksi toimeentulon täydentäminen omin avuin, vaikkapa marjastuksella tai sienestyksellä, on hankalaa. Lisäksi vastauksissa painottui se, että terveydenhuollosta ja lääkkeistä aiheutuvat kulut vaikeuttavat toimeentuloa. Tähän liittyen kritisoitiin julkisten terveyspalvelujen saatavuutta ja korostettiin tarvetta käyttää kalliita yksityisiä palveluja.

Sosiaaliset suhteet toimeentulon helpottajina mutta myös epävarmuuden aiheuttajina

Sosiaalisista suhteista kirjoitettaessa korostui puolison rooli. Osa painotti yhteisten menojen jakamista ja puolison merkitystä toimeentulon helpottajana. Puolisoiden välisiä rahariitoja tuotiin esiin vain hyvin harvassa vastauksessa. Toisaalta osa toi esiin sitä, että riippuvuus puolison tuloista oli merkittävä epävarmuuden aiheuttaja. Moni oli huolissaan puolison terveydentilan heikentymisen tai kuoleman vaikutuksesta omalle toimeentulolle.

Taloudellisen tuen lisäksi puolison rooli korostui myös käytännön avun antamisessa ja saamisessa. Myös lasten ja esimerkiksi naapurien merkitys käytännön avun saamisessa nostettiin esiin. Olennaista toimeentulon kannalta on se, että käytännön avun myötä ei välttämättä tarvitse ostaa niin paljon palveluja.

Asumiskulut vaikeuttavat toimeentuloa

Asumiskuluista kirjoitettiin useimmiten toimeentuloa vaikeuttavana asiana. Tällöin korostuivat vuokrakulut ja omistusasujilla remonttikulut. Monissa vastauksissa kuvattiin harvaan asuttuihin alueisiin liittyviä ongelmia toimeentuloa vaikeuttavina tekijöinä. Etenkin autoilun ja pitkien matkojen kustannukset nousivat esiin. Myös huoli asumiskulujen noususta ja muuttamisen vaikeus korostuivat.

Toimeentulon niukkuuteen suhtaudutaan eri tavoin

Vastauksissa ilmeni monenlaista suhtautumistapaa toimeentuloon ja etenkin sen niukkuuteen. Osa esitti vaatimuksia eläketurvan parantamiseksi, kun taas jotkut painottivat enemmän omaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutumista ja oman toiminnan merkitystä. Tässä korostuivat etenkin säästäväisyys ja jonkinasteinen omavaraisuus, esimerkiksi kotipuutarhaa tai lähiluontoa hyödyntäen.

Elämäntilanne muokkaa kokemusta toimeentulosta

Henkilön terveydentila, sosiaaliset suhteet ja asuinpaikka sekä asumismuoto muodostavat olennaisen kontekstin taloudelliseen tilanteeseen sopeutumiselle ja toimintamahdollisuuksille. Säästäväistä elämäntapaa ja toimeentulon täydentämistä omavaraisuudella on helpompi toteuttaa hyväkuntoisena omalla pihamaalla tai lähimetsässä kuin jossain toisessa elämäntilanteessa. Erilaiset elämäntilanteet ja sitä kautta mahdollisuus sopeuttaa omaa kulutusta taloudellisen tilanteen mukaan muokkaavat kokemusta toimeentulosta.

Joissakin vastauksissa taloudellinen toimeentulo asetettiin osaksi laajempaa elämänlaadun kokonaisuutta korostamalla esimerkiksi harrastuksia tai sosiaalisia suhteita yleisesti. Tällaisista vastauksista välittyy ajatus, että vaikka tulot olisivat pienet, kokemus toimeentulosta voi tuntua helpommalta, jos elämässä on mielekästä tekemistä ja ympärillä läheisiä ihmisiä.

Lisää aiheesta:

Liukko, J. & Hiilamo, T. & Palomäki, L.-M. (2022): Vanhuuseläkeläisten näkemyksiä toimeentulolle merkityksellisistä asioista (Julkari)

Koko tutkimus: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo – kehitys vuosina 1995–2020 (Julkari)

Aiempi tutkimus: Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2020 ja muutos vuodesta 2017 (Julkari)

Kati Ahosen ja Liisa-Maria Palomäen blogikirjoitus: Miten suomalaiset eläkeikäiset pärjäävät EU-vertailussa?

Kommentit (1)

1. Entä miten kauan Ruotsi maksaa Suomeen muuttaneen eläkettä?

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ