Tarvitaanko työuraeläkettä? Näin asian näkee OECD
Eläkeikiä nostetaan Euroopassa. Monissa Euroopan maissa on kuitenkin henkilöitä, jotka pääsevät eläkkeelle aiemmin kuin muut. Heille myönnetään työn raskauteen perustuva työuraeläke. Tarvitaanko tällaista eläkelajia?
Jotta voimme vastata kysymykseen, meidän on syytä aloittaa oppikirjamaisella kertauksella sosiaalivakuutuksen tavoitteista. Sosiaalivakuutus on olemassa erilaisten riskien varalle. Vanhuuseläke vakuuttaa sen, että tulot riittävät elämän loppuun asti, vaikka on lopettanut työnteon. Työkyvyttömyyseläke vakuuttaa työkyvyn menetyksen varalle ja sairausvakuutus lyhyt- ja pitkäaikaisten terveysvaivojen varalle. Mutta minkä sosiaalisen riskin varalle työuraeläke vakuuttaa?
Kysymys ei ole täysin tuulesta temmattu ja asiaa ovat pohtineet viime aikoina useat tahot. Eläkesäätiöyhdistyksen seminaarissa keväällä 2023 Varman toimitusjohtaja Risto Murto näki, että työuraeläkkeen voisi lakkauttaa tai yhdistää johonkin toiseen eläkelajiin.
Työuraeläkettä pohtivat myös Eläketurvakeskuksen Mika Vidlund ja Peter Lindström. He kysyivät Talous & Yhteiskunta -lehden kirjoituksessaan kesällä 2023, miksi työuraeläkkeitä on luotu Pohjoismaihin samaan aikaan, kun eläkeikiä on nostettu. Myös OECD on äskettäin selvittänyt työuraeläkkeen merkitystä. Nämä pohdiskelut antavat hyvän syyn tarkastella työuraeläkkeen tarpeellisuutta.
Pieni rooli osana laajaa sosiaalivakuutusta
On totta, että työn raskaus ei äkkiseltään tunnu eläkevakuutukseen liittyvältä kysymykseltä. Eläke on perinteisesti liitetty vanhuuteen tai työkyvyttömyyteen. Työn raskautta ei jälkikäteen voi poistaa. Yksilön kannalta parempi olisi vähentää työtehtävien raskautta työuran aikana. Työpaikoilla voidaan vaikuttaa työvälineisiin ja -ympäristöön niin, että työ olisi vähemmän kuluttavaa ja raskasta.
Toinen keino on parantaa palkkausta niin, että työtehtävien raskaus hyvitettäisiin palkassa ja samalla sitten eläkkeen tasossa. Korkeammat tulot ja eläke olisivat korvaus siitä, että altistaa itsensä terveydelle haitallisille riskeille. Ikääntyessä tietyt kyvyt heikkenevät, eivätkä kaikki työtehtävät enää onnistu. Ainakaan yhtä hyvin. Tällaisessa tapauksessa uudelleenkoulutus työuran aikana on oikea vaihtoehto työuraeläkkeen sijasta.
OECD:n tuoreen Pensions at a Glance 2023 -raportin mukaan työuraeläkkeiden peruste ei varsinaisesti olekaan työn raskaus vaan se, mitä tietyistä työtehtävistä seuraa. Tämä seuraus on nimittäin heikompi terveys. Tällaista riskiä vastaan ei ole omaa sosiaalivakuutusta. Työkyvyttömyyseläke vakuuttaa työkyvyttömyyttä vastaan, ei työtehtävistä viiveellä seuraavien terveydellisten vaikutusten varalle. Tässä mielessä myös OECD näkee, että työuraeläkkeellä voi olla jonkinlainen täydentävä tehtävä työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalla. Ei ole olemassa vakuutusta, joka vakuuttaisi lyhentyneen elinajanodotteen varalle.
Vaarana summittaisuus
Historiallisesti Euroopassa on ollut alempia eläkeikiä joillain työntekijäryhmillä tai aloilla. Näitä järjestelyitä on viime vuosikymmeninä purettu. Tämä on usein ollut vaikeaa, koska työntekijät ovat pitäneet alempia eläkeikiä saavutettuina etuina.
Tiedän tästä henkilökohtaisestikin. Olin joulukuussa avustamassa Montenegroa kehittämään omaa työuraeläkekäytäntöään. Maassa työuraeläkkeen kaltaisesta järjestelystä oli tullut huonosti kohdennettu etuus, jonka piirissä oli reilu neljä prosenttia työntekijöistä, valtaosa heistä oli miehiä. Vain osalla työolosuhteet olivat niin raskaita, että niillä voi olettaa olevan terveysvaikutuksia. Alemmasta eläkeiästä oli muodostunut monia aloja koskeva saavutettu etu, jota puolustettiin intohimoisesti. Tästä näkökulmasta katsottuna työuraeläke ei vakuuta tietyn sosiaalisen riskin varalle.
Ammattinimike-, ala- tai työpaikkakohtaiset järjestelyt kohdentuvat huonosti. Se, että toimii tietyllä ammattinimikkeellä tai alalla ei välttämättä kuvaa hyvin työtehtäviä tai -oloja. Työuraeläkkeen tuleekin perustua tarkkoihin kuvauksiin työtehtävistä, jotka on määritelty raskaiksi. Tutkimukset osoittavat, että tietyillä työtehtävillä on havaittu olevan terveyttä heikentävää vaikutusta. Joskus vaikutus tulee viiveellä.
Ehkäisyyn panostaminen kannattaa
Kuten nimi jo kertoo, syy työuraeläkkeelle syntyy työuran aikana. Tarvetta työuraeläkkeelle voidaan ehkäistä laajalla keinovalikoimalla. Oikeastaan voisi sanoa, että mitä heikommalla tolalla työturvallisuus ja -terveys on, sitä suurempi tarve työuraeläkkeelle on. Paras keino ehkäistä työuraeläkettä onkin työsuojelu ja sen myötä työtehtäviin liittyvien terveysriskien vähentäminen. Suomessa on tehty paljon asian saralla ja hyvää työtä on syytä jatkaa. Myös OECD näkee, että eläke-etuuksien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa panostaa työntekijän työoloihin, terveyteen ja työkykyyn.
Vastaus otsikon kysymykseen on siis OECD:n lähestymistapaa tulkiten kyllä. Tosin panostamalla hyvään työelämään tarve työuraeläkkeelle säilyy pienenä.
Lähteet:
Eläkesäätiöyhdistyksen seminaarissa maalattiin isoa kuvaa 29.6.2023
OECD (2023), Pensions at a Glance 2023
Väänänen, Niko (2015), Onko työuraeläkkeitä muualla? Eläketurvakeskuksen katsauksia 02/2015
Työuraeläke pitkään rasittavaa työtä tehneille. Työeläke.fi
