Suomen Perusta, Eläketurvakeskus ja maahanmuuttolaskelmat
ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.
Eläketurvakeskus julkaisi marraskuun lopussa raportin, jossa esiteltiin skenaariolaskelmia erilaisten maahanmuuttovaihtoehtojen vaikutuksista työeläkkeiden rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Raportin keskeinen tulema on, että nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto pienentäisi matalan syntyvyyden aiheuttamaa työeläkemaksujen korotuspainetta. Raportissa vertailtiin myös eri lähtömaista tulevien maahanmuuttajien vaikutusta työeläkkeiden rahoitukseen. Vertailun perustana ovat tilastotiedot, joiden mukaan teollisuusmaista ja kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien välillä on merkittäviä eroja työllisyysasteessa ja syntyvyydessä.
Suomen Uutisissa 3.12.2019 perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perusta tutkija Samuli Salminen esittää kriittisiä huomioita ETK:n raportista. Keskeinen näkökohta on se, että ETK:n raportti ei huomioi maahanmuuton vaikutuksia julkisen talouden kokonaisuuteen: ”ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi”.
On totta, että raportti rajaa julkisen talouden nettovaikutukset tarkastelun ulkopuolelle. Rajaus tuodaan myös hyvin selvästi esiin itse raportissa ja ETK:n viestinnässä. Laajan kokonaisarvion tekeminen edellyttäisi arvioita verotulojen ja erilaisten perusturvaetuuksien sekä julkisten palvelujen kuten koulutuksen ja terveydenhoidon kehityksestä erilaisissa maahanmuuttoskenaarioissa. Näin laaja kysymyksenasettelu on kuitenkin ETK:n lakisääteisen perustehtävän ulkopuolella.
Toisin kuin lehtijutussa annetaan ymmärtää, ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.
Kuten artikkelissa todetaan, ”maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla”. Raportin skenaariolaskelmat osoittavat, että vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymistodennäköisyydestä. Työeläkejärjestelmän kannalta paras tulos saavutettaisiin, jos suomalaisten maastamuutto vähentyisi.