Blogilistaus

Väestö ikääntyy ja eläkkeellä olevien osuus väestöstä kasvaa. Tämä rasittaa paitsi eläkejärjestelmää myös julkista taloutta. Väestön vanheneminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan jatkuu elinikien pidentyessä.

Väestön ikääntyessä on tärkeää ymmärtää, ketkä jatkavat työssä vanhemmaksi. Erinäisten politiikkamuutosten seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut koko 2000-luvun. Tämä tieto kuvaa mennyttä kehitystä, mutta ei kerro, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Yksi tapa ennakoida tulevaa on kysyä työelämässä vielä olevilta heidän eläkeaikeistaan.

Eläkeaikeet ennustavat hyvin tulevaisuutta

Aiotussa eläkeiässä näkyvä suunta tai suunnanmuutos voi ennakoida todellisen eläkkeellesiirtymisiän tulevaa kehitystä. Keskeinen kysymys tällöin on, kuinka tarkasti eläkeaikeet ennustavat tulevaa eläkkeelle siirtymistä.

Tammikuun alussa julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että aiottu eläkeikä ennakoi toteutunutta eläkeikää hyvin. Näin siitä huolimatta, että eläkeaikeisiin voi liittyä monenlaisia virhelähteitä, joiden vuoksi ne ennustavat todellista eläkkeelle siirtymistä epätäydellisesti.

Ensinnäkin itse mittaustilanne voi tuottaa epätarkkuutta, sillä kyselyissä ihmiset joutuvat vastaamaan eläkeaikeistaan varsin nopeasti sen tarkemmin pohtimatta, kun taas todellista eläkkeelle siirtymistä heillä on mahdollisuus harkita huolellisesti.

Toisekseen ihmisten tiedot eläkejärjestelmästä voivat olla puutteellisia tai vanhentuneita, jolloin ihminen perustaa aikeensa väärään tietoon.

Lisäksi eläkeaikeiden kysymisen jälkeen ihmisen elämässä voi tapahtua enemmän tai vähemmän odottamattomia muutoksia, jotka muuttavat eläkkeellesiirtymistä aiottuun nähden. Yksi tällainen odottamaton muutos on terveyden heikkeneminen.


kuva: iStock

Pitkäkestoinen sairastelu nakertaa työuraa

Tutkimuksen mukaan hyvä työkyky vähentää henkilön aikeita jäädä eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. Samalla se lisää aikeita jatkaa työssä vähintään 63-vuotiaaksi.

Hyvä työkyky ja terveys ei kuitenkaan välttämättä ole muuttumaton tilanne. Eläkeaikeen mittaamisen jälkeen ilmenevällä sairaudella on suuri merkitys toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Työkyvyn aleneminen ja heikentynyt terveys lisäävät sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot puolestaan laskevat todellista eläkkeelle jäämisikää ja saavat jäämään eläkkeelle aiottua aikaisemmin.

Erityisesti pitkittyessään sairastelu nakertaa työuraa hitaasti, mutta varmasti. Niillä, joilla on syystä tai toisesta heikko terveys, on vähemmän vaihtoehtoja työmarkkinoilla. Äärimmillään kohtalona on työkyvyttömyyseläke ja matala eläketaso.

Terveyden merkitystä työurien pituuteen kuvaa hyvin se, että eräs henkilö, joka oli jatkanut työssä yli vanhuuseläkkeen alimman ikärajan, totesi kysyttäessä syytä työssä jatkamiseen painokkaasti: ”Hyvä terveys.” Arvatenkin hän myös viihtyy työssään ja kokee työnsä mielekkääksi, mutta ne eivät nousseet ensimmäisenä mieleen työssä jatkamisen syiden listalla.

Terveys on asia, johon ei itse aina täysimääräisesti pysty vaikuttamaan. Myös työnantajan keinot edistää työntekijöiden terveenä pysymistä ovat rajalliset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö terveyteen ja työkyvyn ylläpitoon kannattaisi panostaa. Parhaat tulokset saavutettaneen pitkäjänteisellä työllä, pienin askelin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.