Pientä eläkettä saava ei ole yhtä kuin köyhä eläkeläinen – kolme faktaa pienituloisuudesta
Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?
Pienituloisuuden määritelmässä huomioidaan kotitalouden kaikki tulot
Tilastokeskuksen käyttämä pienituloisuuden määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Tapaa käyttävät yleisesti myös toimeentulotutkijat.
Pienituloisuutta määritellessä otetaan huomioon paitsi henkilön omat tulot myös kotitalouden muiden jäsenten tulot. Tuloihin lasketaan ansio-, yrittäjä- ja omaisuustulot kuten osinkotulot sekä saadut tulonsiirrot kuten eläke ja asumistuki. Tuloista vähennetään maksetut verot ja veroluonteiset maksut kuten työttömyysvakuutusmaksu.
Ajatuksena on, että henkilön tulot ja sen myötä kulutusmahdollisuudet eivät muodostu vain henkilön omista tuloista vaan koko kotitalouden. Kotitalouden jäsenten ajatellaan jakavan näitä resursseja, vaikka näin ei käytännössä aina olisikaan.
Osa eläkeläisistä asuu yksin, osa työssäkäyvän puolison kanssa, osa eläkeläisistä tekee ansiotöitä, osalla on omaisuustuloja ja osa saa eläkkeen ohella muita tulonsiirtoja. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös eläkeläisen toimeentuloon sekä mahdolliseen pienituloisuuteen.
Eläke on yksi osa tuloja
Eläke on vain osa eläkeläisen ja hänen kotitaloutensa tuloista. Keskimäärin eläke muodostaa vajaa kaksi kolmasosaa eläkeläisen bruttotuloista.
Mikäli johtopäätöksiä eläkeläisten pienituloisuudesta tehdään vain eläkkeen pohjalta, kaikki muut tulot ja niihin vaikuttavat tekijät jäävät huomioimatta.
Jos eläkeläisten pienituloisuudesta päätellään pelkän eläkkeen perusteella, eläkeläisten kohdalla huomioidaan ”kakun” yksi osa vertailukohteen ollessa koko ”kakku”. Pelkän eläkkeen perusteella ei siten voida laskea köyhien eläkeläisten määrää.
Vuonna 2015 pienituloisia eläkeläisiä oli 176 000
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 pienituloisia eläkeläisiä oli 176 000. Luvun toivoisi olevan pienempi. Se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin alle 1 185 euron eläkettä saavien määrä. Vuonna 2015 heitä oli Suomessa 525 000.
Pohjautuuko kaikki laskelmat vertailukelpoisille luvuille? Minusta laskelmat eivät kerro koko totuutta. Ymmärrän vertailukelpoisten lukujen vaikeuden, mutta kyllä saadut lopputulokset silti ihmetyttävät. Olen ottanut pohdintani pohjaksi alla olevan linkin, jossa noita tuloja lasketaan.
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Elakkeet_ja_elakelaisten_toimeentulo_1995_2015.pdf
Tuossa linkissä kerrotaan, että laskelmissa käytetään kulutusyksikkölukuja. Ensimmäisen aikuisen paino on 1, seuraavan aikuisen paino on 0,5 ja alle 14-vuotiaan lapsen paino on 0,3. Kotitalouksien kulutusyksikkölaskelmissa eläkeläisperheen painoarvoksi lasketaan 1,2 ja työssä olevan perheen painoarvo on 1,5. Noilla kulutusyksiköillä laskettuna saadaan eläkeläisen ekvivalenttituloksi noin 2300€/kk ja ammatissa toimivan ekvivalenttituloksi noin 2916€/kk. Eläkeläisen tulot ovat suhteessa ammatissa toimiviin n. 79 %. Hämmästyttävää. Samaisilla laskelmilla saadaan eläkeläiskotitalouden kokonaistuloksi 33240€ ja työläisperheen 52500€. Eläkeläiskotitalouden tulot ovat 63 % ammatissa toimivien kotitalouksien tuloista. Edelleen hämmästyttävää.
Kulutusyksikköjen painoarvot ihmetyttävät. Eniten kuitenkin ihmetyttää se, että asuntotuloiksi lasketaan asuminen omistusasunnossa. Eläkeläisten kohdalla vieläpä yleensä velattomassa asunnossa, joka kerryttää lisää tuloja. Oletetaan, että aikaisemmassa kappaleessa ollut ammatissa toimiva verrokkiperhe ei halua omistusasuntoa vaan asuu vuokralla. Mikäli tästä valinnasta seuraa säästöjä tilille, niin niitä ei enää lasketa tuloiksi uudelleen, ellei niistä kerry pääomatuloja. Sen sijaan rahan laittaminen omistusasuntoon tarkoittaa sitä, että saatuasi asunnon maksettua, niin siitä kertyy uudelleen tuloja, koska nyt asut halvemmalla kuin vuokra-asunnossa. Hämmästyttävää.
Linkissä sanotaan myös, että esimerkiksi v. 2014 noin 9 % eläkeläisistä asui kotitaloudessa, jossa viitehenkilö ei ole eläkeläinen. Kaikista kotitalouksista vai eläkeläiskotitalouksista? Välillä tuntuu, että mitä tai keitä halutaan vertailla.
Eläkekertymä on yleensä noin 50 %:n luokkaa palkka-ansioista työeläkkeelle jäädessä. Eläkeindeksi ei mitenkään suosi eläkeläisiä. Yhteiskunnan eläkkeet ovat tuotakin pienemmät. Muuta yhteiskunnan tukea tarvitsevat kaikista pienituloisimmat. Silti laskelmissa päädytään lähes ammatissa toimivien kansalaisten tuloihin. Kyllä tämä minua ihmetyttää ja kummastuttaa.
Tilastokeskuksen käyttämässä ja tutkijoidenkin yleisemmin käyttämässä kulutusyksikköskaalassa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa arvon yksi, muut 14-vuotiaat kotitalousjäsenet 0,5 ja alle 14-vuotiaat 0,3.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että kulutusyksikkövalinta vaikuttaa jossain määrin tuloksiin. Tässä blogissa sekä viittaamassanne tutkimuksessa on käytetty EU:n tilastoviranomaisen suositusta. Viittaamanne tutkimuksessa esillä olevat luvut 1,2 ja 1,5 viittaavat keskimääräisen kotitalouden kokoon. Käytetty kulutusyksikkö oli tutkimuksessa sama sekä eläkeläisille että työssäkäyville.
Blogi perustuu käytettävissä oleviin rahatuloihin, joissa ei huomioida laskennallista asuntotuloa. Käytettävissä olevat tulot ottavat huomioon myös laskennallisen asuntotulon. Tilastokeskus käytti käytettävissä olevia tuloja ”ensisijaisena” tulokäsitteenä aina tilastovuoteen 2011 asti. Koska kaikissa EU-maissa ei pystytty luotettavasti tuottamaan tietoa laskennallisesta asuntotulosta, käyttöön otettiin ”ensisijaisena” tulokäsitteenä käytettävissä oleva rahatulo. Kati Ahosen blogi käsittelee laskennallisen asuntotulon merkityksestä toimeentulon mittaamiselle https://www.etk.fi/asuntotulo-lisaa-kulutusmahdollisuuksia/
Nyt tipuin kärryiltä.
Voitko kertoa minkä lähteen tai laskutoimituksen perusteella olet päätynyt painoihin 1,2 ja 1,5? Kahden henkilön eläkeläisperhe saa painon 1,5 (viitehenkilö saa arvon 1 ja puoliso arvon 0,5). Täsmälleen sama paino kuin samanlaisella työläisperheellä.
Omasta asunnosta usein lasketaan ”laskennallista asuntotuloa”. Tämä on ihan luonnollista. Asunto on pääomaa ja siitä saa hyötyä joko vuokraamalla se tai asumalla siinä. Yhtä lailla asuntoa vastaavan pääoman olisi ”aikanaan” voinut sijoittaa johonkin muuhun pääomalajiin ja siitä saisi nyt tuottoa, mikä laskettaisiin tuloksi. Miksi asuntotuloa ei tällä perusteella pitäisi ottaa huomioon tuloissa?
Mitä epäselvää on eläkeläiskotitalouden määritelmässä? ”9 % eläkeläisistä asui kotitaloudessa, jossa viitehenkilö ei ole eläkeläinen” tarkoittaa sitä, että viitehenkilö on vielä esimerkiksi töissä, mutta puoliso eläkkeellä. Tämä kertoo vain siitä, ettei kotitalouden määritelmä ole suoraviivainen. Kaikki kotitalouden jäsenet eivät välttämättä ole samaan aikaan eläkkeellä, jolloin tällaisia määritelmällisiä pulmia ilmenee.
En ymmärrä viimeistä kappalettasi. Voitko selventää.
Tuossa kommentissani olevan linkin s. 94 taulukko 4.2. ja siitä kulutusyksikkö-kohta. Siitä saa nuo luvut 1,2 ja 1,5.
Asuntotulon ongelmia kerroin jo kommentissani, joten ei liene syytä toistaa niitä. Nykyisin on usein tilanne ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, että nuo asuntoon sijoitetut varat ovat suuremmat kuin myytäessä saatavat tulot. Tuleeko laskentakaavaan edelleen tuottoa?
Kaikista kotitalouksista vai eläkeläiskotitalouksista? Toistan kysymyksen.
”Eläkekertymä on yleensä noin 50 %:n luokkaa palkka-ansioista työeläkkeelle jäädessä. Eläkeindeksi ei mitenkään suosi eläkeläisiä. Yhteiskunnan eläkkeet ovat tuotakin pienemmät. Muuta yhteiskunnan tukea tarvitsevat kaikista pienituloisimmat. Silti laskelmissa päädytään lähes ammatissa toimivien kansalaisten tuloihin. Kyllä tämä minua ihmetyttää ja kummastuttaa.”
Eläkeläisen ekvivalenttituloksi saatiin tuon linkin laskelmissa 2300€/kk. 40 vuotta työskentelemällä saadaan 1,5 %:n karttumalla eläkkeeksi 60% karttuma. Tuo vastaa yleensä noin 50 %:n osuutta eläkkeelle jäävän loppupalkasta. Tästä eteenpäin palkkoja huomioidaan indeksissä 20 %. Tuntuu uskomattomalta, että kuitenkin tuossa laskelmassa eläkeläisen tulot on laskettu noin 79 prosentiksi ammatissa toimiviin. Tätä hämmästelen. Yhteiskunnan eläkkeet, kuten takuueläke, on reilusti tätä pienempi. Asumistukea saavat eläkeläiset taas kuulunevat ryhmään, joilla ei ole noita muita tuloja kovin paljon pienen eläkkeensä päälle. Selvisikö ajatteluni?
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy kattavasti tietoa väestön tuloista.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt/?tablelist=true&rxid=2a503b45-7162-4d88-86d7-9fb308425690
Blogikirjoituksessa pyrin tuomaan esiin eläkeläisillä on muita tuloja eläkkeen lisäksi. Kun kaikki tulot otetaan huomioon, eläkeläisten tulot ovat vajaa 80 % ammatissa toimiviin.
Luvuissa tulee huomioida, että ne koskevat kaikkia eläkeläisiä. Eläkeläisten rakenne kuten palkansaajienkin rakenne ja koko vaihtelevat vuosittain.
Susan,
”Viittaamanne tutkimuksessa esillä olevat luvut 1,2 ja 1,5 viittaavat keskimääräisen kotitalouden kokoon.”
Tuossa taulukossa sanotaan, että kotitalouden koko keskimäärin 1,5 ja kulutusyksikköluku keskimäärin 1,2. Vastaavat ammatissa olevilla ovat 2,1 ja 1,5. Eihän keskimääräinen koko voi eläkeläisillä olla sekä 1,2, että 1,5. Mitä lukuja käytettiin kulutusyksikköinä eläkeläiskotitalouksien ja ammatissa olevien kotitalouksien kohdalla?
Kulutusyksiköiden laskenta menee samalla tavalla kaikilla mahdollisilla kotitalouksilla (ml. eläkekotitaloudet ja muut). Viitehenkilö saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat painon 0,5 ja lapset painon 0,3. Esimerkkejä kotitalouksista:
* 1 eläkeläinen = 1 kulutusyksikkö
* 1 työssä käyvä = 1 kulutusyksikkö
* 2 eläkeläistä = 1,5 kulutusyksikköä
* 2 työssä käyvää = 1,5 kulutusyksikköä
* 2 eläkeläistä ja yksi pieni lapsi = 1,8 kulutusyksikköä
* 2 työssä käyvää ja yksi pieni lapsi = 1,8 kulutusyksikköä
* 1 eläkeläinen ja 1 työssä käyvä = 1,5 kulutusyksikköä.
Ja niin edelleen. Kaava on siis melko suoraviivainen.
Kulutusyksikköä ei pidä sekoittaa kotitalouden kokoon. Kotitalouden koko lasketaan ihan tavanomaisesti. Tässä yllä esitettyjen tapausten kotitalouksien koot.
* 1 eläkeläinen = kotitalouden koko 1
* 1 työssä käyvä = kotitalouden koko 1
* 2 eläkeläistä = kotitalouden koko 2
* 2 työssä käyvää = kotitalouden koko 2
* 2 eläkeläistä ja yksi pieni lapsi = kotitalouden koko 3
* 2 työssä käyvää ja yksi pieni lapsi = kotitalouden koko 3
* 1 eläkeläinen ja 1 työssä käyvä = kotitalouden koko 2
Niin kuin huomataan, kotitalouden koko ei ole yhtä kuin kulutusyksikköjen määrä. Ei siis sinänsä ole yllättävää, että kulutusyksikköluku poikkeaa keskimääräisestä kotitalouden koosta.
Mauri,
Katso linkki aikaisemmasta kommentistani (ensimmäinen) ja sieltä sivu 94 ja taulukko 4.2.. Siellä sanotaan, että kotitalouden koko keskimäärin 1,5 ja kulutusyksikköluku keskimäärin 1,2. Selitä tämä minulle. Susan jo yritti, mutta vielä en usko.
Jari,
Keskimääräinen kotitalouden koko on 1,5 ja keskimäärin kulutusyksikköjä per kotitalous on 1,2. Yritin selventää mekanismia yllä huonolla menestyksellä.
En siis oikein käsitä mikä tuottaa epäselvyyttä. Tässä vaihtoehtoja:
1) Et usko, että (eläkeläis)kotitalouden keskikoko on 1,5?
2) Et usko, että (eläkeläis)kotitaloudessa on keskimäärin 1,2 kulutusyksikköä?
3) Et usko, että keskikoko ja kulutusyksiköiden määrä voi poiketa toisistaan?
4) Joku muu, mikä?
No nythän mä hokasin, että luen tuota taulukkoa väärin. Selitän.
Olin jäänyt kiinni tuohon kulutusyksikköön, jolloin luin, että eläkeläistalouden muodostaa keskimäärin 2 henkilöä, eli 1+0,5, yhteensä 1,5. Samoin ammatissa olevan kotitalouden muodostaa keskimäärin 2 aikuista, eli 1+0,5 ja kaksi lasta 0,3+0,3, eli yhteensä 2,1. Tästä taas seurasi ihmetys noiden kulutusyksiköiden erojen 1,2 ja 1,5 kanssa.
No, tämä selvisi. Edelleen ihmettelen kuitenkin tuota lähes 80 %:n osuutta eläkeläisten tuloista/ammatissa olevat. Tosin tuo ei suoraan liity tähän blogiin.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin näissä laskelmissa on yleensä mukana myös julkisen puolen eläkkeet? Varsinkin valtion töistä saadut eläkkeet ovat historiassa olleet huomattavasti yksityisen puolen eläkkeitä suuremmat (ja eläkeikä matalampi), joten niiden vaikutus nostaa tarkasteltuja eläkkeitä. Onko olemassa uusia laskelmia, joissa huomioidaan vain yksityisen puolen työeläkkeet (ei yrittäjät)?