Perhe-eläkkeiden uudelleentarkastelun aika
Perhe-eläketurvan uudistamista ehdottava hallituksen esitys etenee kohti eduskuntaa. Tätä on edeltänyt työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrys uudistuksen suuntaviivoista ja vuosia kestänyt selvittelytyö ja tiedonkeruu Eläketurvakeskuksessa.
Perhe-eläkkeeseen on tehty harvoin muutoksia. Perhe-eläke tuli työeläkelakeihin vuonna 1967, ja se oli tuon ajan yhteiskuntaa heijastaen vain naisleskille ja lapsille tarkoitettu eläkemuoto. Leskien eläketurva oli elinikäinen ja määrä aina puolet edunjättäjän eläkkeestä.
Naisten työssäkäynti kuitenkin yleistyi ja perherakenteet muuttuivat. Perhe-eläketurvan ajanmukaistaminen tuli ajankohtaiseksi. Vuonna 1990 kun perhe-eläkkeen periaatteita muutettiin laajemmin edellisen kerran, miehet saivat naisten lisäksi oikeuden leskeneläkkeeseen. Koska tämä olisi tarkoittanut menojen lisääntymistä, jostain muualta oli leikattava.
Leikkaus tehtiin leskeneläkkeen tasoon siten, että lesken omat tulot pienentävät tietyn tulotason jälkeen maksettavaa leskeneläkkeen määrää. Jos leskellä on jo merkittävästi isommat tulot kuin kuolleella puolisolla, leskeneläkettä ei jää maksuun lainkaan. Ja toisaalta, jos leskellä on vain hyvin vähäiset eläketulot, leskeneläkettä maksetaan edelleen maksimissaan puolet kuolleen puolison eläkkeestä. Tämän ns. eläkesovituksen oli tarkoitus turvata edunjättäjän kuolemaa edeltänyt kulutustaso ottamalla huomioon lesken omankin työskentelyn vaikutus perheen toimeentuloon.
Samaan aikaan Ruotsissakin leskeneläkkeitä uudistettiin. Ruotsissa kuitenkin katsottiin, että naisten työssäkäynti oli yleistynyt niin, ettei pysyvää eläkettä tarvita. Ruotsi valitsi sopeutumiseläkkeen tien, jossa leskeneläkettä maksettiin vain vuosi puolison kuoleman jälkeen. Leskeneläketurvaa on muutettu määräaikaiseksi myös muualla.
Leskeneläke määräaikaiseksi
Nykyisin kummankin puolison työssäkäynti on yleistä, ja yhä harvempi valitsee pitkäksi aikaa lasten kanssa kotiin jäämisen. Avoliitot ovat edelleen yleistyneet 1990-luvun vaihteesta. Erilaisia perheitä on enemmän kuin ennen. Nyt valmistelussa olevassa hallituksen esityksessä leskeneläkkeiden kestoa esitetään rajattavaksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että leskeneläkettä maksettaisiin enintään 10 vuoden ajan, jos alaikäisiä lapsia ei enää ole.
Väestöennusteet viittaavat siihen, että kuolevuus alenee ja sukupuolten välinen elinaikaero kaventuu. Siksi leskeksi jäädään yhä myöhemmin, ja leskeneläkkeellä vietetään tulevaisuudessa keskimäärin aikaisempaa vähemmän aikaa. Leskeneläkkeiden keston lyhentyessä leskeneläkkeen 10 vuoden määräaika kattaa osalla leskiä edelleen koko loppuelämän.
Eläkeaikainen tulorakenne muuttuu yli 10 vuotta leskenä eläville. Pienituloisilla kansaneläke kompensoi tulonmenetystä osittain. Jatkossa omaan työuraan perustuvalla työeläketurvalla tulee olemaan suurempi merkitys eläkeajan toimeentuloon kuin aiemmin.
Avopuolisolle leskeneläkettä ja lapseneläke paranee
Uudistuksessa avopuolisot saavat myös oikeuden leskeneläkkeeseen. Heillä kuitenkin oikeus on rajatumpi ja on sidottu viiden vuoden yhteisasumiseen ja yhteiseen alaikäiseen lapseen. Avopuolisoiden leskeneläketurvan osuus leskeneläkemenoista jää vähäiseksi, sillä alaikäisiä lapsia ei juurikaan ole enää siinä iässä, jossa leskeksi jääminen on tyypillisintä.
Lapseneläkkeiden merkitys korostuu aiemmasta. Jo vuoden 1990 uudistuksessa pidettiin tärkeänä, että vanhempansa menettäneellä oli riittävä toimeentulon turva. Nyt käsillä olevassa uudistuksessa lasten eläketurvan merkitystä on haluttu edelleen korostaa: lapseneläkettä ehdotetaan maksettavaksi 20-vuotiaaksi asti, ja lapselle maksetaan leskeneläkettä vastaava osuus lapseneläkkeen lisäksi, jos leskeneläkkeeseen oikeutettua leskeä ei ole. Näin on haluttu edistää sitä, että lapsilla on samat elämisen edellytykset perherakenteesta riippumatta.
Muutos koskee uudistuksen jälkeen leskeksi jääneitä
Eläketurvan uudistuksilla on usein pitkä voimaantuloaika. Perhe-eläkkeissä siirtymä kokonaan uuteen malliin vie erityisen paljon aikaa. Leikkaukset koskevat vasta uudistuksen jälkeen leskeksi jääneitä, vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä leskiä. Vielä pitkään myönnetään täysin nykyisten säännösten mukaan määräytyviä pysyviä leskeneläkkeitä tätä vanhemmille leskille. Eläketurvan parannukset lapsille ja avopuolisoille sen sijaan toteutetaan heti vuoden 2022 alusta, kun uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan.
Eläketurvakeskus on tuottanut ja kerännyt tietoa perhe-eläkkeistä ja yhteiskunnan muutoksista kahdessa omassa raportissaan (vuosilta 2013 ja 2014) sekä sosiaali- ja terveysministeriön perhe-eläkeselvitystä varten (2017). Näissä raporteissa on pohdittu myös mahdollisia kehittämistarpeita ja erilaisia kehittämismalleja, jotka olivat taustatietona, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat uudistuksen suuntaviivoista. Eläketurvakeskus avusti perhe-eläkkeitä koskeneita neuvotteluja sekä hallituksen esityksen valmistelua.
- Katsaus perhe-eläkkeeseen
Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2013 - Näkökulmia perhe-eläkkeiden kehittämistarpeisiin
Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2014 - Perhe-eläkeselvitys: Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvan kehittämisvaihtoehtoja
STM Raportteja ja muistioita 2017:19
Markku Hänninen arvosteli HS:ssa leskeneläkeuudistusta pointtinaan se, että joillakin leskillä toimeentulo oleellisesti heikkenee 10 vuoden leskeyden jälkeen. Ministeriö ei vastannut tähän kritiikkiin, vaan kertoili uudistuksen muita piirteitä.
Hännisen kysymys on sosiaalipoliittisesti merkittävä, vaikka se ilmeisesti koskeekin alati pienenevää ihmismäärää. Tällä joukolla ei enää liene mahdollisuuksia kompensoida menetystään. Ehdotus 10 vuoden maksuajasta ei ole oikein eläke kun lakkaa vaikka tarve ei poistu, mutta ei näin pitkänä mikään Ruotsin mallinen sopeutumisrahakaan. Toivottavasti hallituksen esityksessä tuodaan kirkkaasti esiin tämä sosiaalipoliittinen ongelma ja esitetään keinot sen ratkaisemiseksi. Kohdejoukon mahdollinen pieni määrä ei poista ongelmaa, päinvastoin helpottaa sen hoitamista. Toivottavasti ETK ei peittele tätä ongelmaa, vaan pitää sitä esillä.
Muutos koskee vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä tulevia leskiä, joilla arvioidaan olevan nykyisiin iäkkäisiin leskiin verrattuna korkeammat työeläkkeet ja mahdollisuuksia vielä vaikuttaa työuraansa. Hallituksen esityksessä tuodaan esiin määräaikaistamisen vaikutuksia. Mm. SISU-mallilla on tehty seikkaperäisiä laskelmia siitä, miten määräaikaistaminen vaikuttaa leskien tuloihin.
Kiitos informatiivisesta kirjoituksesta. Onko siitä olemassa jossain laskelmaa, että paljonko tuo eläkelakiuudistus kutistaa työeläkeyhtiöiden eläkerahastoja ennen kuin siitä alkaa aikanaan kertyä säästöjä? (Itse epäilen, että perhe-eläkejärjestelmää uudistetaan vielä monta kertaa ennen sitä vuotta).
Hallituksen esitysluonnoksessa arvioitiin, että muutos aiheuttaa aluksi lisäkustannuksia eläkejärjestelmälle, kun eläkemenoja kasvattavat muutokset tulevat pääosin voimaan lähitulevaisuudessa, mutta heikennykset alkavat käytännössä vaikuttaa eläkemaksuisin pääosin vasta vuosikymmenten päästä. Siinä esityksessä arvioitiin vuositasolla kustannushuipun olevan vuonna 2030, jolloin lisäkustannuksia arvioitiin tulevan 31 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintatasossa), ja vuonna 2045 lisäkustannuksia arvioitiin tulevan vielä 17 miljoonaa euroa vuositasolla. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, että mikä on arvioitu täsmällinen käännevuosi, eikä myöskään se, että paljonko kumulatiivisesti ehtivät eläkemenot kasvaa ennen kyseistä käännevuotta, jonka jälkeen nämä eläkemenot esityksen mukaan vähenevät. Vuonna 2065 arvioitiin eläkemenojen muutosten myötä kutistuvan 300 miljoonalla ja vuonna 2085 jo peräti 860 miljoonalla eurolla vuositasolla, eli lisämenoja arvioidaan tulevan vielä ainakin 20 vuoden päästä, ja säästöjen arvioidaan kertyvän isolla volyymillä 65 vuoden päästä.
Kirjoitusvirheen korjaus: piti lukea kustannushuippuna 51 miljoonaa, ei 31 miljoonaa vuodelle 2030. Kyseisen laskelman lähde oli hallituksen esitysluonnoksen mukaan Eläketurvakeskus.
Markku Hänninen 1.12.2020
1 Kiitos hannu Uusitalolle. Olet ymmärtänyt Hs:n kirjoituksen täsmälleen oikein.
2 Lukaisin nyt myös Jaakko Kianderin pohdinnan perhe-eläkkeen ja erityisesti leskeneläkkeen tarpeesta. Hänen esittämältä pohjalta asiassa pitäisi edetä.
3 STM:n kolmikantaperiaatteen mukaisen työryhmän esittämää 10 vuoden määräaikaan nojautuvaa ratkaisua EI TULISI TOTEUTTAA, koska
a) se ei vastaa nykynäkymillä tulevienkaan leskien toimeentulotarvetta;
b)mahdollinen säästö-jos sellainen todella syntyisi kymmenien vuosien kuluttua- on merkityksetön suhteessa syntyviin ongelmiin;
c) nykyistä mallia voidaan tarkistaa esim. vähennyssäännöstöä uudistamalla;
d) ennenkuin leskeneläke laajennetaan avopareihin, olisi selvitettävä vastaava tarve lasta huoltavien eronneiden ja uusperheiden tilanne;
e) mieleeni tuli aivan uudenlainen ”sopeutusmallia” koskeva selvittämistä edellyttävä havainto eli kestääkö vanhan ihmisen terveys leskeneläkkeen päätymistä, johon hän on tottunut kymmenen vuoden sopeutusaikana.
En jatka em. listaa enempää.