Eurooppa ikääntyy ja eläkkeisiin kohdistuu paljon mielenkiintoa. Tiedot EU-maiden eläkemenoista löytyvät helposti, etenkin lakisääteisten eläkemenojen osalta. Meillä on vähemmän tietoa siitä, kuinka paljon eläkkeitä varten kerätään maksutuloa (työeläkemaksuja ja veroja). Vaikeutta lisää se, että vertailtavuuden takia tarkastelussa tulee huomioida lakisääteiset ja työmarkkinaeläkkeet, eli niin pienituloisille maksettavat vähimmäiseläkkeet kuin työuraan perustuvat työeläkkeet. Yksilöllistä eläkesäästämistä emme huomioi.

Koska tällaista vertailua ei ole saatavilla, mutta tieto on tärkeä päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja tutkijoille, ETK tekee säännöllisesti katsauksen tästä aiheesta. Marraskuussa julkaistavassa raportissa vertailemme kahdeksan maan laki- ja työmarkkinaeläkkeiden eläkemaksutuloa vuonna 2020. Mukana on myös aikasarja vuodesta 2015. Raportin maat ovat Alankomaat, Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.

Miten maat eroavat?

Vertailussamme suhteutamme maiden eläkemaksutuloa bruttokansantuotteeseen (BKT), palkkasummaan ja työnantajakorvauksiin. Kun katsomme maksutuloa suhteessa markkinahintaiseen BKT:hen Ruotsissa ja Suomessa osuus jää lähemmäs 12 prosenttia, kun taas Italiassa ja Tanskassa osuus nousee yli 16 prosentin. Tuloksia selittää lopulta vain vähän se, että koronapandemia vaikutti maihin eri tavalla.

Kun katsomme maksutulon jakoa eri eläkepilareihin, huomaamme että Suomessa ja Italiassa maksutulo ohjautuu yli 90 prosenttisesti lakisääteiseen eläkkeeseen. Tanskassa ja Alankomaissa lakisääteisen eläkkeen ja työmarkkinaeläkkeiden rahoittamiseksi kerättävä maksutulo on lähempänä 50 prosenttia.

Verotulojen osuudessa on myös merkittäviä eroja. Tanskassa kokonaismaksutulosta yli 60 prosenttia on verotuloa, Saksassakin yli 30 prosenttia. Suomessa verotulojen osuus jää reiluun 20 prosenttiin, Ruotsissa taas reilusti alle 10 prosenttiin.

Mielenkiintoisia tuloksia, eikö? Voiko näistä vetää jotain johtopäätöksiä tai politiikkasuosituksia? Entä miten tulokset ovat muuttuneet sitten vuoden 2016 vertailumme?

Keskustelu Työeläkepäivässä

Olet tervetullut keskustelemaan näistä ja muista raportin tuloksista Työeläkepäivään 22.11, jossa meillä on oma osuus. Mukana ovat professori Anne Lavigne Orléans’n yliopistosta sekä professor of practice Martti Hetemäki Aalto-yliopistosta. Eläketurvakeskuksesta sekä Mika Vidlund että Antti Mielonen ovat esittelemässä raportin tuloksia. Keskustelu järjestetään englanniksi ilman tulkkausta.

Lisätietoa

Työeläkepäivä 22.11.

Kansainvälistä vertailutietoa – eläkevarat ja maksut eri maissa

Kansainvälistä vertailutietoa – EU:n eläkemenoennuste vuoteen 2070 (laskelmat 2018)

Eläkemaksutason kansainvälinen vertailu (vuoden 2016 raportti)

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ