Blogit

Vain puolet suomalaisista kertoo tutustuneensa sähköiseen työeläkeotteeseen. Ote jää tarkastamatta etenkin nuorilla ja pienituloisissa kotitalouksissa. Yleisimmin taustalla on se, ettei sähköisestä työeläkeotteesta tiedetty.

Eläkeikäiset saavat pääosan tuloistaan eläkkeistä, mutta myös työstä, omaisuudesta ja muista etuuksista kertyy tuloja. Kokemus tulojen riittävyydestä riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä, osoittaa uusi tutkimuksemme.

Voimakkaan inflaation takia työeläkeindeksi kasvaa vuoden 2023 alussa selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän takia vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen yli lykkäävä.

Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta sekä suoritetuista tutkinnoista. Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy lisäksi ns. tulevan ajan karttuma. Eläkkeeseen saa myös lykkäyskorotuksen, jos jatkaa työskentelyä yli alimman vanhuuseläkeikänsä.

Miten saada kansainväliset sosiaalivakuuttamisen kiemurat työnantajille helposti ymmärrettävään muotoon? Eläketurvakeskuksessa käärittiin hihat haasteen ympärillä, ja lopputuloksena syntyi sosiaalivakuutusmaksuja ulkomaantyöskentelyssä selventävä sähköinen palvelu. Palvelu sai hiljattain kunniamaininnan kansainvälisessä kilpailussa.

Millaisia syitä eläkkeelle jäämisen taustalla on ja miltä muutos tuntuu? Mitä tekijöitä eläkkeelle siirtymisessä pitäisi huomioida? Eläketurvakeskuksen Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksessa tiedustellaan näitä asioita kokemusasiantuntijoilta – eli vastikään eläkkeelle siirtyneiltä.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.

Suomessa on hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset takaavat sen, että järjestelmä toimii yli sukupolvien ja on rahoituksellisesti kestävä. Tällä hetkellä isompia eläke-etuuksia koskevia uudistuksia ei ole valmisteilla. Näkymät tarkentuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmien valmistuttua syksyllä ja uuden hallituksen suunnitelmien myötä kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.

Eduskunnassa on käsiteltävänä Yrittäjien eläkelain päivittämistä koskeva esitys, josta on noussut paljon keskustelua. Uudistamiskeskusteluihin osallistuneena taustoitan tässä kirjoituksessa YEL:n päivittämistä koskevan esityksen taustoja ja näkökulmia.