Blogit

Miltä tuntuisi eläkejärjestelmä, jossa lakisääteiset eläkemaksut ovat runsas kaksi prosenttia keskipalkasta, mutta keskimääräinen vanhuuseläke on yli 2000 euroa kuukaudessa? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain? Tanskassa tällainen yhtälö näyttää kuitenkin ensi silmäyksellä olevan totta.

Ruotsin eläkelainsäädännössä on tapahtunut viime vuosien ja kuukausien aikana useita muutoksia, joilla on väistämättä vaikutusta myös Suomessa asuviin Ruotsissa eläkeoikeutta kartuttaneisiin tai sieltä eläkettä saaviin. Kokosimme keskeiset Ruotsin eläkelainsäädännön muutokset tiiviiseen pakettiin.

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna viidenneksi vuosittaisessa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Saimme jo yhdeksättä kertaa vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mutta mitä läpinäkyvyys oikeastaan tarkoittaa?

Kun suunnittelimme Työeläkepäivää viime keväänä yhdessä sidosryhmiemme kanssa, valkotauluille kertyi melkoisesti tekstiä. Punaiset langat löytyivät silti helposti: halusimme kuulla tulevaisuudesta työeläkejärjestelmän pitkän tähtäimen ennusteiden valossa – ja muutenkin, tarkastella läpinäkyvyyttä omalla alallamme, kuulla nuorten työelämäajatuksia, ja myös YEL löysi paikkansa listalla.

Kevytyrittäjyys eli oman työnsä laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ilman varsinaisen yrityksen perustamista on monelle kätevä tapa ansaita tuloja ja myydä omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan näytä olevan kaikkien kohdalla oma-aloitteisesti valittu reitti ansioiden saamiseksi. Joskus kysymys voi olla jopa pakkoyrittäjyydestä.

Eläkkeet ovat työuran aikana ansaittu etuus. Eläkkeiden maksamiseen tarvitaan rahaa. Mutta kuinka paljon sitä tarvitaan, ja kuka sen maksaa? Keskustelemme eläkemaksutuloon kohdistuvasta eurooppalaisesta vertailustamme Työeläkepäivässä.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt.

Elinajanodote laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti iäkkäimpien kuolevuus on noussut voimakkaasti COVID-pandemian takia. Kehitys vaikuttaa erikoisella tavalla vanhuuseläkeikään tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä keskimääräisen eläkkeen ostovoima kasvaa, mutta kasvu jää jälkeen työllisten keskiansioiden kehityksestä. Keskiarvojen takana jokaisen eläkeläisen tilanne on yksilöllinen.

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ovat paisuneet viime vuosien aikana, ja samalla parantaneet rahoitusasemaa merkittävästi. Eläkejärjestelmä ei suinkaan ole vielä valmis, sillä varojen suuren määrän alle peittyy merkittävä osa aiemmista laskelmista tuttuja haasteita. Eläkevarojen kasvun myötä myös vaihtelevien sijoitustuottojen tuomat haasteet kasvavat.