Blogit

Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.

Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.

Kokonaiseläkeraportti vuodelle 2023 on julkaistu. Tämän vuoden katsausta tehdessä oli kaksi isoa teemaa, jotka jäivät tekijälle mieleen: sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aiheuttamat veromuutokset sekä vuodenvaihteen ja kesken vuotta tehdyt indeksikorotukset. Tarkastelen tässä blogissa, miten vuoden 2023 verotus ja indeksikorotukset vaikuttavat eläkkeisiin.

Helmikuun ajan Ranskassa on osoitettu mieltä eläkeuudistusta vastaan. Liikkeellä on ollut iso joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Eri lähteiden mukaan osallistujia on ollut vajaasta miljoonasta reiluun kahteen miljoonaan. Olisiko tällainen eläkkeisiin liittyvä liikehdintä Suomessa mahdollinen?

A1-todistusta ei tarvitse hakea jokaiselle työmatkalle erikseen, vaan työntekijälle voi hakea kaksi vuotta voimassa olevan A1-todistuksen. Yksi todistus siis riittää turvaamaan usein matkustavan työntekijän sosiaaliturvan.

Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.

Kolmasosalla vanhuuseläkeläisten kotitalouksista on velkaa, ilmeni syksyllä 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Pienituloisille velan takaisinmaksu on usein taloudellinen taakka.

Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläketaso ei ole reaalisesti noussut 2010-luvun taitteen jälkeen. Tämä poikkeaa aiemmasta kehityksestä, jossa eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden taso on ollut vuosi vuodelta korkeampi.

Ruotsin eläkeviranomainen muistaa alkuvuonna tulevia Ruotsin eläkkeensaajia sekä Ruotsin eläkkeestä jo nauttivia henkilöitä eläkeotteella, eli tuttavallisemmin oranssilla kirjekuorella (orange kuvert). Sen ymmärtäminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi monelle suomalaiselle. Blogista saat vinkkejä eläkeotteen lukemiseen sekä omiin eläkesuunnitelmiisi.

Eläkeläisten omien kokemusten perusteella hyvä terveys ja puolisolta, sukulaisilta tai tuttavilta saatu apu ovat toimeentuloa helpottavia tekijöitä. Heikko terveydentila sekä kulut asumisesta ja liikkumisesta korostuvat puolestaan toimeentulovaikeuksia aiheuttavina tekijöinä. Eläkeläisten toimeentulo on moniulotteinen kokonaisuus.