Blogit

Uudessa tutkimuksessa vertasimme seitsemän Euroopan maan eläkejärjestelmiä. Tarkastelimme eläkkeen karttumista nuorille tyypillisten ansiotyön muotojen ja työurakatkosten ajalta. Tarkastelu osoitti Suomen erottuvan vertailtavista maista kolmen asian suhteen.

YEL-vakuutukselta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien työeläkkeet ovat pienempiä kuin TyEL-vakuutukselta eläkkeelle siirtyneiden palkansaajien eläkkeet. Keskimäärin yrittäjien eläkkeet ovat noin 80 prosenttia palkansaajien eläkkeistä. Tämä tarkoittaa noin 400 euron eroa kuukausieläkkeessä.

Olen syntynyt 1960-luvulla, joten minulta on jäänyt eläke karttumatta alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Asia askarruttaa saamiemme palautteiden mukaan monia muitakin.

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.

Miehet saavat enemmän kuukausieläkettä mutta naiset elävät pidempään. Kummat siis saavat lopulta enemmän eläkkeitä? Vastausta voidaan hakea jo karttuneista eläkeoikeuksista.

Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin.

Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.

Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.

Kokonaiseläkeraportti vuodelle 2023 on julkaistu. Tämän vuoden katsausta tehdessä oli kaksi isoa teemaa, jotka jäivät tekijälle mieleen: sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aiheuttamat veromuutokset sekä vuodenvaihteen ja kesken vuotta tehdyt indeksikorotukset. Tarkastelen tässä blogissa, miten vuoden 2023 verotus ja indeksikorotukset vaikuttavat eläkkeisiin.

Helmikuun ajan Ranskassa on osoitettu mieltä eläkeuudistusta vastaan. Liikkeellä on ollut iso joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Eri lähteiden mukaan osallistujia on ollut vajaasta miljoonasta reiluun kahteen miljoonaan. Olisiko tällainen eläkkeisiin liittyvä liikehdintä Suomessa mahdollinen?