Blogit

Suomessa keskustellaan parhaillaan eläkkeiden automaattisista vakauttajista. Pohjimmiltaan vakauttajissa on kyse eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaavien riskien jakamisesta. Vakauttajia on käytössä monissa OECD-maissa. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan mekanismeja.

Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?

Kun työeläkkeisiin tai ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvät asiat askarruttavat, Eläketurvakeskuksen (ETK) asiakaspalvelu on valmiina vastaamaan.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma – Vahva ja välittävä Suomi – julkaistiin vähän ennen juhannusta. Eläkejärjestelmää koskeva raskaansarjan kirjaus löytyy luvusta ”1.5 Eläkkeet”. Hallitus haluaa valmistella kolmikantaisesti työeläkelakien muuttamista eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittäväksi vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistamisesta pitäisi saavuttaa kolmikantainen yhteisymmärrys tammikuuhun 2025 mennessä.

Saksalainen sosiaalipolitiikan professori Karl Hinrichs on kirjoittanut, että eläkejärjestelmät ovat norsuja. Ne ovat isoja ja niitä on vaikea liikuttaa. Iso uutinen on, että Saksassa norsu on laitettu liikkeelle.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke, OVE, on osoittautunut suosituksi eläkelajiksi Suomessa. Sen suosio kasvoi erityisesti vuonna 2022 ja näyttää edelleen jatkuvan. Väestöön suhteutettuna OVE:n ottaneita on meillä enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta sisältää monipuolisesti tietoa eläkkeistä eri tavoin luokiteltuna. Nyt sinne on lisätty tietoa myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksista. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puoliintunut työeläkejärjestelmässä 2000-luvulla.

Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?

En usko, että Työntekijäin eläkelain (TEL) säätämisen tavoitteena vuonna 1961 olisi ollut sitouttaa työntekijöitä. Mahdollisesti tämä näkökohta ei tullut edes lainsäätäjien mieleen. Kuitenkin riippumatta lainsäätäjien tavoitteista sitouttaminen oli lain eräs seuraus.

Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa työnantajille ja työntekijöille entistä joustavammat kansainväliset työntekomahdollisuudet. Siksi ETK ja STM ilmoittautuivat viime vuonna mukaan EU-työryhmään, jonka tarkoitus on selvittää rajat ylittävää etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia sosiaaliturvaan. Mutta miten onnistuu uusien sääntöjen luominen vain kuudessa kuukaudessa?