Blogit

En usko, että Työntekijäin eläkelain (TEL) säätämisen tavoitteena vuonna 1961 olisi ollut sitouttaa työntekijöitä. Mahdollisesti tämä näkökohta ei tullut edes lainsäätäjien mieleen. Kuitenkin riippumatta lainsäätäjien tavoitteista sitouttaminen oli lain eräs seuraus.

Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa työnantajille ja työntekijöille entistä joustavammat kansainväliset työntekomahdollisuudet. Siksi ETK ja STM ilmoittautuivat viime vuonna mukaan EU-työryhmään, jonka tarkoitus on selvittää rajat ylittävää etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia sosiaaliturvaan. Mutta miten onnistuu uusien sääntöjen luominen vain kuudessa kuukaudessa?

Mikä on oikea tapa laskea työkyvyttömyyseläkkeellä olosta aiheutuva kustannus? Hyviä vastauksia on näkökulmasta riippuen monia, mutta ainakin yksi yleinen tapa on selvästi väärin.

Uudessa tutkimuksessa vertasimme seitsemän Euroopan maan eläkejärjestelmiä. Tarkastelimme eläkkeen karttumista nuorille tyypillisten ansiotyön muotojen ja työurakatkosten ajalta. Tarkastelu osoitti Suomen erottuvan vertailtavista maista kolmen asian suhteen.

YEL-vakuutukselta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien työeläkkeet ovat pienempiä kuin TyEL-vakuutukselta eläkkeelle siirtyneiden palkansaajien eläkkeet. Keskimäärin yrittäjien eläkkeet ovat noin 80 prosenttia palkansaajien eläkkeistä. Tämä tarkoittaa noin 400 euron eroa kuukausieläkkeessä.

Olen syntynyt 1960-luvulla, joten minulta on jäänyt eläke karttumatta alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua? Asia askarruttaa saamiemme palautteiden mukaan monia muitakin.

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.

Miehet saavat enemmän kuukausieläkettä mutta naiset elävät pidempään. Kummat siis saavat lopulta enemmän eläkkeitä? Vastausta voidaan hakea jo karttuneista eläkeoikeuksista.

Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin.

Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.