Blogit

Viime aikoina on käyty keskustelua, miten vuonna 1996 käyttöön otettu työeläkeindeksi vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen. Viekö nykyindeksi eläkeläisiä köyhyyteen? Olisiko ansiokehitystä tiiviimmin seuraavasta indeksoinnista apua?

Työurat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pidentyneet. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Onko näiden muutosten välillä yhteyttä?

Paljonko meillä on suurituloisia eläkeläisiä? Moniko saa isoa eläkettä? Kuulen usein näitä kysymyksiä. Vastaan niihin yleensä: mitä tarkoitat suurituloisuudella, mikä on mielestäsi iso eläke?

Virossa tuli 1.7.2016 voimaan laki, jonka seurauksena nykyinen työkyvyttömyyseläke lakkaa vähitellen olemasta. Tilalle tulee uusi vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu etuus (töövõimetoetus / work ability allowance). Samalla etuuden hallinnointi ja työkyvyn arviointi siirtyy sosiaalivakuutuslaitokselta (Sotsiaalkindlustusamet) työttömyysvakuutuskassalle (Töötukassa).

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusten mukaan luottamus eläketurvaan on heikentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä. Aiempaa harvempi luottaa esimerkiksi siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa tai työkyvyttömänä tai siihen, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa (ks. Kahma & Takala 2012; Takala 2015).

Pitkä kotihoidontukijakso vaikuttaa pienipalkkaisten äitien eläkkeeseen vain muutamia kymmeniä euroja. Myös koko perheen elämänlaadun kannalta pitkä hoitovapaa saattaa olla vähemmän koulutettujen äitien perheissä hyvinkin järkevä ratkaisu.

Suomessa EU:sta käytävässä keskustelussa helposti unohtuu yksi asia, joka jokaisen tulisi muistaa. Nimittäin se, että Euroopan komissio on moniääninen. Kun komissio lausuu jotain jäsenvaltion tilanteesta, liittyi se sitten työmarkkinoihin tai eläkejärjestelmään, kyseessä on usein hyvin monimutkaisen neuvotteluprosessin lopputulos. Koska orkesteri haluaa välttää kakofoniaa, vaimenee polyfonia yksiääniseksi ennen kuin komissio ottaa virallisesti kantaa. Aikoinaan komission kokolattiamattoisia …

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena kevään aikana. Kaksi pankkialan toimijaa toteutti maaliskuussa kyselyn liittyen yksityiseen varautumiseen eläkeikää varten. Syynä lienee sopivien yksityisten säästämistuotteiden markkinaraon haistelu lakisääteisen eläketurvan uudistuksen kirvoittamana. Myös Eläketurvakeskus julkaisi aiheesta tutkimuksen toukokuussa. Eri tahojen tuloksissa on jonkin verran eroja.

Entä jos setä olisi ollut täti? Entä jos eläkeindeksi olisi ollut anteliaampi kuin olikaan? Tiukasti tosiasioihin pitäytyvälle totiselle torvensoittajalle vaikeita kysymyksiä. Yritän kuitenkin.

Britannian eläkejärjestelmä on viime vuodet ollut melkoisessa myllerryksessä. Viimeksi vuosi sitten tuli voimaan kansainvälisestikin laajaa huomiota saanut Pension freedoms -uudistus, joka antaa eläkesäästäjille vapaat kädet käyttää eläkesäästöjään kuin pankkitiliä.  Nyt, vain vuotta myöhemmin lakisääteinen eläkejärjestelmä on muutettu tasaeläkkeeksi. Mihin uudistuksilla pyritään?