Blogit

Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.

Eläketurvakeskus julkaisee Työeläkepäivässä (15.11.2016) raportin, jossa vertaillaan mitä eläketurva meillä ja muualla maksaa ja kuka sen rahoittaa.  Vähimmäis- ja työeläkkeiden rahoittamiseksi perittäviä maksuja sekä niiden rahoittamiseen käytettäviä verotuloja vertaillaan yhdeksän Euroopan maan kesken. Suomen ja muiden Pohjoismaiden (Ruotsin, Norjan ja Tanskan) lisäksi vertailussa ovat mukana Keski-Euroopan maista Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi.

Suurin osa nykyeläkeläisten eläkkeistä maksetaan nykyisten työssäkäyvien maksuilla. Vastaavasti tulevat sukupolvet maksavat valtaosan nykyisten työikäisten eläkkeistä. Tämän takia syntyvyys ja rajat ylittävä muuttoliike ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt. Siksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa.

Viime aikoina on käyty keskustelua, miten vuonna 1996 käyttöön otettu työeläkeindeksi vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen. Viekö nykyindeksi eläkeläisiä köyhyyteen? Olisiko ansiokehitystä tiiviimmin seuraavasta indeksoinnista apua?

Työurat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pidentyneet. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Onko näiden muutosten välillä yhteyttä?

Paljonko meillä on suurituloisia eläkeläisiä? Moniko saa isoa eläkettä? Kuulen usein näitä kysymyksiä. Vastaan niihin yleensä: mitä tarkoitat suurituloisuudella, mikä on mielestäsi iso eläke?

Virossa tuli 1.7.2016 voimaan laki, jonka seurauksena nykyinen työkyvyttömyyseläke lakkaa vähitellen olemasta. Tilalle tulee uusi vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu etuus (töövõimetoetus / work ability allowance). Samalla etuuden hallinnointi ja työkyvyn arviointi siirtyy sosiaalivakuutuslaitokselta (Sotsiaalkindlustusamet) työttömyysvakuutuskassalle (Töötukassa).

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusten mukaan luottamus eläketurvaan on heikentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä. Aiempaa harvempi luottaa esimerkiksi siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa tai työkyvyttömänä tai siihen, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa (ks. Kahma & Takala 2012; Takala 2015).

Pitkä kotihoidontukijakso vaikuttaa pienipalkkaisten äitien eläkkeeseen vain muutamia kymmeniä euroja. Myös koko perheen elämänlaadun kannalta pitkä hoitovapaa saattaa olla vähemmän koulutettujen äitien perheissä hyvinkin järkevä ratkaisu.