Blogit

Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina Ranskan presidentiksi. Vaalit ja kampanjointi herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Vaalikeskusteluissa ja kampanjoinnissa keskusteltiin paljon myös eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Keväällä Macron julkaisi oman uudistusehdotuksensa koskien Ranskan eläkejärjestelmää. Mitä Macron on siis eläkejärjestelmän osalta luvannut? Kaikki Ranskan eläkejärjestelmät yhdistykää! Macron ei ole luvannut vallankumousta, vaan asteittain toteutuvan suunnitelman eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Hän tavoittelee Ranskan …

Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja.  Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.

Yksityinen ja julkinen sektori muodostavat toisistaan poikkeavan työympäristön ikääntyvien työssä jatkamiselle. Yksityisellä sektorilla työurat katkeavat huomattavasti julkista aikaisemmin. Ovatko tavoitteet työurien pidentämisestä vaarassa romuttua?

Työeläkevakuuttamisessa työtä tehdään joko yrittäjäasemassa tai työsuhteessa. Kolmatta muotoa tai muuta välitilaa ei ole, vaikka usein niin luullaan. Moni tekee työtään myös rinnakkain yrittäjänä ja palkansaajana. Laskutuspalveluyritykset toivat uuden piirteen yrittäjyyteen, ja eläkevakuuttamisen hoidosta on ymmärrettävästi ollut epätietoisuutta. Yrittäjä vastaa itse eläkevakuuttamisestaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Työsuhteessa tehtävä työ vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Sovellettava …

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 7.4. selvityksen, jossa tarkastellaan työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvaa, sen historiaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Yhtenä kehittämismallina tarkastellaan uutta eläke-etuutta – yhteisannuiteettimuotoista leskeneläkettä. Yhteisannuiteetti tarkoittaa mahdollisuutta muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen.

Monesti ajatellaan, että jokainen elää omilla tuloillaan. Omien tulojen tarkastelu toimeentulon mittarina ei kuitenkaan aina riitä. Toimeentuloon vaikuttaa nimittäin myös perhe. Tulonjakotutkimuksessa erilaisten perheiden toimeentuloa pyritään kuvaamaan yhdenvertaisella tavalla.

Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.

Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?

Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.

EU-komissio järjesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen, joka päättyi joulukuun lopussa.  Komissio kaipasi näkemystä siihen, kuinka EU:n, etenkin euroalueen, sosiaaliturvaa tulisi yhdenmukaistaa. Ajatus kuulemisen takana oli se, että EU:ssa, etenkin euroalueella, on rakenteellinen valuvika, joka on jättänyt sosiaalipolitiikan talouskysymysten jalkoihin. Komissio halusi tietää, olisivatko eri toimijat valmiita sopimaan EU-tason säännöistä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. …