Blogit

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 7.4. selvityksen, jossa tarkastellaan työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvaa, sen historiaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Yhtenä kehittämismallina tarkastellaan uutta eläke-etuutta – yhteisannuiteettimuotoista leskeneläkettä. Yhteisannuiteetti tarkoittaa mahdollisuutta muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen.

Monesti ajatellaan, että jokainen elää omilla tuloillaan. Omien tulojen tarkastelu toimeentulon mittarina ei kuitenkaan aina riitä. Toimeentuloon vaikuttaa nimittäin myös perhe. Tulonjakotutkimuksessa erilaisten perheiden toimeentuloa pyritään kuvaamaan yhdenvertaisella tavalla.

Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.

Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?

Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.

EU-komissio järjesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen, joka päättyi joulukuun lopussa.  Komissio kaipasi näkemystä siihen, kuinka EU:n, etenkin euroalueen, sosiaaliturvaa tulisi yhdenmukaistaa. Ajatus kuulemisen takana oli se, että EU:ssa, etenkin euroalueella, on rakenteellinen valuvika, joka on jättänyt sosiaalipolitiikan talouskysymysten jalkoihin. Komissio halusi tietää, olisivatko eri toimijat valmiita sopimaan EU-tason säännöistä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. …

Eläkkeiden tasoa ja eläkeläisten tuloja tarkasteltiin Eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 -tutkimuksessa ensisijassa keskiarvolla. Keskiarvon on kritisoitu antavan liian myönteisen kuvan eläkeläisten taloudellisen tilanteen kehityksestä ja asemasta suhteessa palkansaajiin. Miten kuva eläkeläisten toimeentulon kehityksestä muuttuu, jos tunnuslukuna käytetään mediaania keskiarvon sijaan?

Toissa viikolla (16.1.) julkaistu tutkimuksemme osoitti suomalaisten eläkeläisten toimeentulon kehittyneen myönteisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Miltä tilanne näyttää, kun laajennamme näkökulmaa eurooppalaiseen vertailuun?

Suomessa on mahdollista ottaa osa karttuneesta vanhuuseläkkeestä ennakkoon eli siirtyä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle helmikuun alusta alkaen. Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Varhaiseläke on erityisesti Norjassa houkutellut miehiä ottamaan eläkkeen maksuun.

Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.