Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.
EU-komissio järjesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen, joka päättyi joulukuun lopussa. Komissio kaipasi näkemystä siihen, kuinka EU:n, etenkin euroalueen, sosiaaliturvaa tulisi yhdenmukaistaa. Ajatus kuulemisen takana oli se, että EU:ssa, etenkin euroalueella, on rakenteellinen valuvika, joka on jättänyt sosiaalipolitiikan talouskysymysten jalkoihin. Komissio halusi tietää, olisivatko eri toimijat valmiita sopimaan EU-tason säännöistä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. …
Eläkkeiden tasoa ja eläkeläisten tuloja tarkasteltiin Eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 -tutkimuksessa ensisijassa keskiarvolla. Keskiarvon on kritisoitu antavan liian myönteisen kuvan eläkeläisten taloudellisen tilanteen kehityksestä ja asemasta suhteessa palkansaajiin. Miten kuva eläkeläisten toimeentulon kehityksestä muuttuu, jos tunnuslukuna käytetään mediaania keskiarvon sijaan?
Toissa viikolla (16.1.) julkaistu tutkimuksemme osoitti suomalaisten eläkeläisten toimeentulon kehittyneen myönteisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Miltä tilanne näyttää, kun laajennamme näkökulmaa eurooppalaiseen vertailuun?
Suomessa on mahdollista ottaa osa karttuneesta vanhuuseläkkeestä ennakkoon eli siirtyä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle helmikuun alusta alkaen. Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Varhaiseläke on erityisesti Norjassa houkutellut miehiä ottamaan eläkkeen maksuun.
Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.
Eläketurvakeskus julkaisee Työeläkepäivässä (15.11.2016) raportin, jossa vertaillaan mitä eläketurva meillä ja muualla maksaa ja kuka sen rahoittaa. Vähimmäis- ja työeläkkeiden rahoittamiseksi perittäviä maksuja sekä niiden rahoittamiseen käytettäviä verotuloja vertaillaan yhdeksän Euroopan maan kesken. Suomen ja muiden Pohjoismaiden (Ruotsin, Norjan ja Tanskan) lisäksi vertailussa ovat mukana Keski-Euroopan maista Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi.
Suurin osa nykyeläkeläisten eläkkeistä maksetaan nykyisten työssäkäyvien maksuilla. Vastaavasti tulevat sukupolvet maksavat valtaosan nykyisten työikäisten eläkkeistä. Tämän takia syntyvyys ja rajat ylittävä muuttoliike ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.
Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt. Siksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa.
Viime aikoina on käyty keskustelua, miten vuonna 1996 käyttöön otettu työeläkeindeksi vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen. Viekö nykyindeksi eläkeläisiä köyhyyteen? Olisiko ansiokehitystä tiiviimmin seuraavasta indeksoinnista apua?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.