Blogit

Keskustelu vakuutuslääkärien roolista käy kuumana. Sama tarina toistuu eri muodoissa: hoitavan lääkärin mielestä potilas on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön lääkäri toteaa (potilasta näkemättä), että työkykyä on vielä rutkasti ja eläkkeelle ei siis ole asiaa.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa suomalaisista ei tunne eläketurvaa. Erityisesti nuorten tuntemus on osoittautunut heikoksi. Nämä tutkimukset ovat pääsääntöisesti analysoineet suomalaisten omia käsityksiä eläketuntemuksensa tasosta. Niissä vastaajilta on kysytty, miten hyvin he kokevat tuntevansa  eläketurvaa. Vähän kuitenkin tiedetään, miten hyvin suomalaiset oikeasti tuntevat eläketurvaa. Muuttuuko kuva tuntemuksen tasosta, jos tarkastelun kohteena on koetun …

Aikeet lykätä tai varhentaa eläkkeelle siirtymistä pyörivät epäilemättä monen eläkeikää lähestyvän mielessä. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee ikäluokittain, on vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdassa joustavuutta.

Eläkejärjestelmässä on tarve katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmia ja niiden osuvuutta on arvioitu kattavasti uunituoreessa raportissa.

Syntyvyys on kuluneen kuuden vuoden aikana laskenut jyrkästi, ja tänä vuonna lasku näyttää jatkuvan. Syntyvyyden nopea vähentyminen on herättänyt keskustelua myös eläkejärjestelmän ja koko julkisen sektorin taloudellisesta kestävyydestä. Ongelmalliseksi julkisen talouden kannalta tilanne muuttuu silloin, jos alhainen syntyvyys jatkuu pitkään.

Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.

Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?

Elina Lepomäki esittää Talouselämän tuoreessa artikkelissa, että ongelmana eläkeasioissa on se, että eläkkeet eivät kiinnosta ketään. Hän sanoo olevansa ainoa ystäväpiirissään, joka menettää eläkkeiden takia yöunensa. Kiinnostavatko eläkkeet ketään? Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema eläkebarometri tarjoaa mahdollisuuden kysymyksen tarkasteluun, sillä se sisälsi kysymyksen ”Kuinka paljon eläketurva kiinnostaa teitä?”. Vastaajia oli 1 002 ja tulokset ovat väestöä edustavia. Vanhempia eläketurva kiinnostaa enemmän …

Lapsien hankkiminen perustuu yksilöiden ja pariskuntien valintoihin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Syystä tai toisesta lapsia ei välttämättä saada juuri toivottua määrää. Tyypillisesti toivottu lapsiluku on toteutunutta korkeampi. Yksilö- ja perhetason lisäksi lapsiluku on kiinnostava myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Erityisesti eläkejärjestelmän kannalta vaikutukset tulevat pitkällä viiveellä.