Blogit

Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.

Aivojen laskentateho tai kyky muistaa ulkoa mahdollisimman monta piin desimaalia eivät ole matemaatikon tärkeimpiä ominaisuuksia. Hyvin tehty matemaattinen työ vaatii erityisesti viestintätaitoja. Tähän tulokseen tulimme työpaikkani opintopiirissä.

Miten käy sosiaaliturvan, jos työskentelee samaan aikaan kahdessa maassa? Tarkastelen asiaa kuvitteellisen sairaanhoitaja Tuiskun tarinan avulla. Esimerkkitapauksessa sairaanhoitaja käy säännöllisesti keikkatöissä Norjassa ja tekee virkasuhteessa töitä kuitenkin Suomessa.

Ruotsin lakisääteinen yksilöllisten eläketilien rahastoeläkejärjestelmä, premiepension, on ensimmäisen todellisen harvennusleikkauksen edessä. Rahastoeläkehuijaukset tai vertauskuvallisesti monen kirjavan omenapuutarhan mädät omenat johtivat lopulta uudistusesitykseen, jota koskeva laki on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2018. Ikävistä tapahtumista huolimatta positiivisena voidaan pitää sitä, että järjestelmä on tuottanut satoa keskimäärin yli sille asetetun vähimmäistavoitteen.

Viime syksystä lähtien on voinut hakea ensimmäistä kertaa täysin uutta eläkemuotoa eli työuran pituuteen ja raskauteen sidottua työuraeläkettä.

Useimmissa maissa lakisääteinen eläketurva rahoitetaan ilman rahastointia. Poikkeuksen muodostavat Pohjoismaat, joissa on varauduttu poikkeuksellisen hyvin tulevaisuuteen. Sosialismi, 1930-luvun lama ja monet muut maailmanhistorian käänteet näkyvät edelleen Euroopan eläkejärjestelmissä.

Väestö ikääntyy ja eläkkeellä olevien osuus väestöstä kasvaa. Tämä rasittaa paitsi eläkejärjestelmää myös julkista taloutta. Väestön vanheneminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan jatkuu elinikien pidentyessä.

Suuria työnantajakohtaisia työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia on myös kuljetus- ja varastointialalla. Matalimpia työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia on koulutus- ja rahoitusaloilla.

Euroopan väestö vanhenee. Pääsääntöisesti maat ovat varautuneet muutokseen uudistamalla eläkejärjestelmiään. Uudistuksissa on ollut yksi yhteinen nimittäjä: eläkeiän nosto. Puola teki lokakuussa täysin päinvastoin ja laski eläkeikää. Nyt maata uhkaa eläkeläisköyhyys.

Aika ajoin törmää väitteeseen Ruotsin työeläkemaksujen Suomea matalammasta tasosta. Pitääkö tämä paikkansa vai onko kyseessä vain eläkemyytti? Selvitän tätä vertailemalla työnantajalta ja työntekijältä perittäviä yksityisen sektorin eläkemaksuja molemmissa maissa.