Blogit

Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla uusimmat pitkän aikavälin eläkelaskelmansa. Peruslaskelmassa yksityisen sektorin työeläkemaksun (TyEL-maksu) näkymät ovat vakaat noin 30 vuoden ajan, mutta sen jälkeen maksuun kohdistuu tasaisesti kohoava nousupaine. Laskentajakson lopulla eli vajaan 70 vuoden päästä nousupaine olisi jo liki 6 prosenttia palkoista. Kun tarkasteluun otetaan koko työeläkejärjestelmä, kuva rahoitustasapainosta muuttuu. Muuttuneista näkymistä huolimatta julkisen sektorin …

Mistä ihmeestä on kyse, kun te Eläketurvakeskuksessa väitätte yhtä aikaa, että eläkemaksuissa on hirmuinen korotuspaine matalan syntyvyyden takia mutta samaan aikaan järjestelmä on tasapainossa? Eihän tästä ota mitään selvää.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eivät ole ennusteita, vaan trendilaskelmia. Ne kuvaavat suunnan, johon eläkejärjestelmä etenee, jos laskelmien oletukset toteutuvat. Pohjimmiltaan laskelmien tarkoitus on tukea hyvää päätöksentekoa.

Työeläke on hyvä sijoitus samalla tavalla kuin vakuutus. Tarkastelen asiaa muutaman havainnollistavan esimerkin avulla, ja pyrin vastaamaan kysymykseen: Kuinka suuri tuotto itse säästetyille eläkevaroille vaaditaan, jotta kertyneestä eläkepotista voisi maksaa työeläkkeen suuruisen eläkkeen?

Osittainen vanhuuseläke tuli voimaan 1.2.2017. Hiljattain ilmestyneessä osittaista vanhuuseläkettä koskevassa raportissa tarkasteltiin eläkkeen ottajia eläkelajin ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta. Tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena oli, onko osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyminen joissakin ryhmissä erityisen yleistä tai erityisen harvinaista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuoden 2018 alusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin selvään kasvuun.

Suomen työeläkejärjestelmän vahvuutena on pidetty sitä, että se on osittain rahastoiva: osa eläkevakuutusmaksusta rahastoidaan, jolloin eläkemaksua voidaan pitää matalammalla tasolla kuin mitä huoltosuhde edellyttäisi. Rahastointi on siis järkevää sukupolvien välisen riskinjaon näkökulmasta. Etelämpänä Euroopassa lakisääteisiä työeläkkeitä on rahastoitu huomattavasti vähemmän. Miksi näin on, siihen koitan vastata tässä kirjoituksessa.

”Olen freelancer ulkomailla, miten saan A1-todistuksen?” Tätä kysytään Eläketurvakeskuksen lakiosastolta lähes päivittäin.

Vuorotteluvapaa tuli työvoimapoliittisena kokeiluna käyttöön vuonna 1996, ja sittemmin se monien muiden etuuksien tapaan muuttui pysyväksi. Vapaan ehtoja kiristettiin tuntuvasti vuosina 2014 ja 2016, mikä on vähentänyt vapaalle jäävien määrää selvästi. Juhana Vartiainen esitti viime vuonna vapaasta luopumista tulevan hallituksen tavoitteeksi. Tarvitaanko vuorotteluvapaata enää?

Yrittäjän työeläkevakuutusta sanotaan byrokraattiseksi ja kankeaksi. Muutosten tekeminen vakuutukseen koetaan vaikeaksi ja kaikista muutoksista annetaan erillinen päätös. YEL-työtulokin on vaikea käsite. Tuntuu siltä, että muutoksia työtulon määrään on hankala tehdä ja kaveri sanoo, että työtulo kannattaisi laittaa tämän vuoksi mahdollisimman alhaiseksi. Mikä järki tässä kaikessa byrokratiassa on?