Blogit

Eläkkeet rahoitetaan suurilta osin vuosittain perittävillä eläkemaksuilla. Siksi ei ole yhdentekevää, kuinka paljon vauvoja syntyy ja kuinka pitkään eläkkeitä maksetaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen väestörakenteen vaikutuksia eläkkeiden rahoitukseen.

Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely ja ansiot vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin yksinkertainen: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.

Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on kaksinkertainen verrattuna espanjalaisiin. Tämä voi liittyä osin suomalaisten ja espanjalaisten kotitalouksien rakenne-eroihin. Pohdin ajatusleikin avulla mitä pienituloisuudelle tapahtuisi, jos suomalaiset asuisivat kuin espanjalaiset.

Kanada-eläketrilogia, osa 3. Kanadan lakisääteinen työeläkejärjestelmä on nykyään taloudellisesti vakaalla pohjalla. Vain runsas kaksikymmentä vuotta sitten osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä oli liukumassa kohti rahoituskriisiä. Päätös maksutason vakauttamisesta, rahastoinnin lisäämisestä sekä rahaston sijoitustoiminnan uudistamisesta olivat ratkaisevia tekijöitä, jotka pysäyttivät liu’un ja käänsivät kelkan suunnan. Eläkkeiden rahoitusta tukee lisäksi suunnitelmallinen maahanmuutto.

Kanada-eläkeblogisarja, osa 2. Kanadan suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka rakentaa hyvinvointia ja parantaa maan huoltosuhdetta. Kanada pisteyttää maahan haluavat, ja suosii surutta nuoria, kielitaitoisia ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Ei olekaan ihme, että maahanmuuttajat nousevat yhteiskunnan avainpaikoille ja työllistyvät hyvin.

Samuli Salminen lyttää Suomen Perusta -ajatushautomon sivulla Eläketurvakeskuksen laskelman. Salminen myöntää itsekin, ettei ole edes nähnyt varsinaista laskelmaa, jonka Helsingin Sanomat tilasi uutista (22.3.) varten. Suuruusluokkalaskelma on virheellisesti tulkittu Eläketurvakeskuksen ehdotukseksi.

Eläketurvakeskuksen kolmiosainen Kanada-eläkeblogisarja alkaa. Ensimmäisessä osassa perehdytään maan poikkeukselliseen eläkeuudistukseen. Vastoin ajan henkeä pääministeri Justin Trudeaun ajama uudistus nostaa työeläkkeiden enimmäistasoa lähes viisikymmentä prosenttia.

Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla uusimmat pitkän aikavälin eläkelaskelmansa. Peruslaskelmassa yksityisen sektorin työeläkemaksun (TyEL-maksu) näkymät ovat vakaat noin 30 vuoden ajan, mutta sen jälkeen maksuun kohdistuu tasaisesti kohoava nousupaine. Laskentajakson lopulla eli vajaan 70 vuoden päästä nousupaine olisi jo liki 6 prosenttia palkoista. Kun tarkasteluun otetaan koko työeläkejärjestelmä, kuva rahoitustasapainosta muuttuu. Muuttuneista näkymistä huolimatta julkisen sektorin …

Mistä ihmeestä on kyse, kun te Eläketurvakeskuksessa väitätte yhtä aikaa, että eläkemaksuissa on hirmuinen korotuspaine matalan syntyvyyden takia mutta samaan aikaan järjestelmä on tasapainossa? Eihän tästä ota mitään selvää.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eivät ole ennusteita, vaan trendilaskelmia. Ne kuvaavat suunnan, johon eläkejärjestelmä etenee, jos laskelmien oletukset toteutuvat. Pohjimmiltaan laskelmien tarkoitus on tukea hyvää päätöksentekoa.