Blogit

Korona on hiljentänyt monen yrittäjän bisneksen, eikä normaalien YEL-maksujen maksaminen ole silloin välttämättä mahdollista. Tässä kirjoituksessa on esitelty muutamia joustokeinoja yrittäjien tueksi.

Koronakriisi näkyy ja pahenee kaikissa maissa. Tartuntojen määrä kasvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat lujilla. Pandemiavalmiuksia testataan nyt todellisissa oloissa.

Koronavirusepidemia on nyt nopeaan tahtiin ajamassa monia maita poikkeustilaan. Myös Suomessa näyttää kaikki seisahtuvan. Tämä on välttämätöntä taudin leviämisen rajoittamiseksi. Samalla eristäytymisen vaikutukset talouteen ovat tuntuvia. Tulevia ongelmia ennakoiden maailman pörssit ovat jo syöksyneet alaspäin ja sijoittajien epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen.

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen …

Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkiaan 224 000 yrittäjää on jäänyt työeläkkeelle. Noin kahdella viidestä näistä eläkeaika on jo päättynytkin. Työkyvyttömyys päättää joka kymmenennen yrittäjän työuran.

Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.

OECD on tuoreeltaan arvioinut Suomen eläketurvaa ja yrittäjien vakuuttamista. Arvion mukaan YEL-työtulo on vaikeasti todennettavissa. Se taas johtaa matalaan työtuloon ja palkansaajia heikompaan eläketurvaan. OECD kysyy arviossaan, miksei Suomi hyödynnä verotietoja kuten useimmat muut maat ja pohtii myös työtulon alarajan matalaa tasoa.

Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.

Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.

Joulukuun puoliväliin mennessä 34 500 henkilöä oli valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tullut uusi eläkelaji kiinnostaa siis suuresti kansalaisia. Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan jo arvioida, mitä OVE:lle siirtyneet ovat valinneet sittemmin.