Blogit

Vakuutuspalkka määritellään työntekijän ulkomaantyön ajaksi silloin, kun työnantaja vakuuttaa työntekijänsä Suomessa. Vakuutuspalkan perusteella määräytyy muun muassa työeläke- sekä tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen suuruus.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) voi ottaa maksuun jo ennen eläkeikää. OVE:n ottaminen voi houkutella, koska etukäteen ei voi tietää, miten pitkään vanhuuseläkkeestä ehtii nauttimaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen voi lisätä kulutus- tai sijoitusmahdollisuuksia, erityisesti jos jatkaa työskentelyä entisenlaisesti OVE:n rinnalla. Kun otetaan huomioon verotus, OVE:n ottaminen voi teoriassa olla edullisempaa matalammilla tulotasoilla.

Nuorisoalan järjestöt ovat julkistaneet ehdotuksensa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotusten taustalla on hallituksen vaatima sopeutustavoite ja käynnissä olevat eläkeuudistusneuvottelut, joihin halutaan vaikuttaa.

Eläkebarometri mittaa luottamusta eläketurvaan useasta näkökulmasta. Nuorten luottamus eläketurvaan jää jälkeen vanhempien vastaajien näkemyksistä osassa väitteistä. Osassa taas erot jäävät pieniksi, ja eläkkeiden tuomaan toimeentuloon nuoret luottavat vanhempia vastaajia useammin. 2020-luvulla nuorten luottamus eläketurvaan on vaihdellut vain vähän eikä merkkejä luottamuksen romahduksesta ole nähtävissä. 

Miltä suomalaisten eläketurva näyttää muihin EU-maihin verrattuna? Entä miten korona- ja inflaatiokriisi vaikuttivat eläkkeiden tasoon eri maissa? Kesäkuussa julkaistu raportti kokoaa yhteen suuren määrän dataa esimerkiksi pienituloisuusasteista, hoivakustannuksista, elinajanodotteista ja verotuksesta sekä kertoo eläketurvan muutoksista EU-maissa.

Vuoden 2005 eläkeuudistus johti siihen, että eläkkeen aikaisempaa maksimitasoa, 60 prosenttia korkeimmasta palkasta, ei enää ollutkaan olemassa. Eläkkeen mahdollinen maksimitaso on nyt jokaisella ikäluokalla erilainen. Havainnollistan asiaa vuonna 1962 syntyneen esimerkkihenkilön, Maijan, työuran avulla.

Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.

Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.

Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.

EU:n digitaalinen palveluväylä (Single Digital Gateway -asetus) pyrkii helpottamaan ihmisten ja yritysten arkea tarjoamalla rajat ylittäviä digitaalisia asiointipalveluita Euroopan Unionin alueella. Luotettavat asiointipalvelut ja helposti saatavat tiedot tehostaisivat EU:n sisämarkkinoita ja olisivat selkeä askel kohti yhtenäisempää ja tehokkaampaa digitaalista Eurooppaa. Siitä huolimatta, kun toimeenpanoaika umpeutui 12.12.2023, vain muutama maa oli valmis. Miksi näin?