Blogit

Syyskuussa lähes 3 000 eläkeläistä sai ETK:sta kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Huimat 86 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen. Osasimme odottaa hyvää vastausastetta, mutta silti tutkija pääsi yllättymään iloisesti.

Eläketurvakeskus (ETK) tekee ratkaisun henkilön Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaantyöskentelyn aikana, kun työ tehdään EU- tai ETA-maissa. Osoituksena tästä ETK antaa hakemuksesta A1-todistuksen. Aina A1-todistusta ei kuitenkaan voida myöntää. Miksi näin ja mikä silloin neuvoksi?

Niin sanotussa maksuluokkamallissa työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitaso vaikuttaa suurtyönantajan TyEL-maksun määrään. Esiin nousseisiin huoliin on pyritty vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön 5.12.2023 vahvistamilla muutoksilla. Jatkossa uutena työntekijänä palkattu 55 vuotta täyttänyt henkilö ei aiheuta maksun korotusta, vaikka hän päätyisikin myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eläkeläisnaiset ovat tyytymättömämpiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa silloin, kun puolisoiden välillä on tuloeroja – erityisesti kun naiset ovat suurempituloisia kuin miehet. Kotitalouden sisäisten tuloerojen merkityksestä tiedetään Suomessa toistaiseksi vähän. Kansainväliset tutkimukset kertovat niiden vaikuttavan laaja-alaisesti taloudelliseen hyvinvointiin.

Työeläkeindikaattorit ovat eläketurvan kehittäjille ja päätöksentekijöille arvokas työkalu. Uusin indikaattoriraportti kertoo, että eläkejärjestelmä voi hyvin: eläkkeellesiirtymisiän odote nousee, keskimääräinen eläke on noin puolet keskiansiosta, ja rahastointiastekin on kohtalaisen hyvällä tasolla.

Aika ajoin saamme kuulla ja lukea, että joku saisi paremman eläkkeen sijoittamalla itse vastaavan summan kuin minkä hän nyt maksaa lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Saattaisihan näin jonkun henkilön kohdalla tapahtuakin, jos hänelle käy elämässä hyvin: hänen sijoituksensa onnistuvat, hän pysyy terveenä ja työssä eläkeikään asti ja kertyneet säästöt kattavat koko vanhuuseläkeajan.

Matti Uimonen 1938–2023.

Työeläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisesti, ja näin on huolehdittu työeläketurvan toimivuudesta. Työeläkkeiden tulevia muutoksia on viitoitettu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa.

Suomessa keskustellaan parhaillaan eläkkeiden automaattisista vakauttajista. Pohjimmiltaan vakauttajissa on kyse eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaavien riskien jakamisesta. Vakauttajia on käytössä monissa OECD-maissa. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan mekanismeja.

Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?