Blogit

Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.

Muistan tehneeni maantiedon esitelmän Norjasta yläasteaikoina. Norjassa tuntui olleen Suomen kanssa jotain samankaltaista niin taloudellisesti, elämänasenteellisesti, väestöllisesti kuin suhteessa Ruotsiinkin. Sitten löydettiin öljyä, öljyrahastot kasvoivat ja hiihtomestaruustilastot täyttyivät Norjan kultamitalisteista. Kaikki tietävät, että nyt Norja on vauras, meren ja maan rikkauksista ammentava pohjoinen Huippuvuorten ja huippuhiihtäjien valtio. Mutta miten Norja on pärjännyt eläkkeissä?

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 72 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut lähes 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 2 000 hakemuksella. Pari kuukautta sitten koronan varjossa eläkehakemusten lisääntyminen näytti suurelta. Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.

Laki yrittäjien eläkevakuutuksesta eli YEL täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Laki tuli voimaan vuonna 1970 samaan aikaan kuin laki maatalousyrittäjien eläkkeistä. 1960-luvun alussa perustetun työeläkejärjestelmän laajentaminen koskemaan palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä oli merkittävä laajennus. Uudistuksen tavoitteena oli yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen ja samalla työeläkejärjestelmän kattavuuden parantaminen.

Viime viikonloppuna moni nuori valmistui ammattiin tai ylioppilaaksi suvivirren soidessa taustalla tavallista vaimeammin. Kevät veti monet heistä vakavaksi. Ylioppilaskirjoitukset toteutettiin nopeutettuna, näyttökokeita peruttiin, pääsykoekäytäntöjä muutettiin, työnantajat ilmoittivat lomautuksista ja peruivat kesätyöpaikkoja.

Kun pohditaan koronakriisin vaikutuksia työeläkkeisiin, mieleen tulevat ehkä ensimmäisenä hiipuvat sijoitustuotot ja niiden aiheuttamat vakavaraisuusongelmat tai työeläkemaksujen vähentymisen aiheuttama kassavajaus työeläkejärjestelmässä. Mutta miten käy tavallisen ihmisen eläkkeen? Miten erilaiset kriisistä aiheutuvat poissaolot työstä vaikuttavat eläketurvaamme?

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 50 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 5 000 hakemuksella. Nousu kohdistuu lähinnä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeisiin.

Yrittäjien eläkevakuuttamisessa eri maiden välillä on selkeitä eroja. Suomen vahvuus on eläketurvan kattavuus. Kriittisiä huomioita Suomelle OECD antoi vuoden 2019 maa-arviossaan yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna.

Ei kulunut kuin hetki Britannian EU-erosta, kun koronaepidemia alkoi huojuttamaan kuningaskuntaa, kuten muutakin Eurooppaa. Ajat ovat epätavalliset, mutta onko Britannian 2010-luvulla uudistettu eläkejärjestelmä nyt suojaisasti ankkuroitu ja sen rakenteet kestävät?