Blogit

Työttömyysturvan lisäpäivien, joita on julkisuudessa kutsuttu myös työttömyys- tai eläkeputkeksi, tavoitteena on ikääntyvien työttömien toimeentulon turvaaminen, mutta sen on havaittu myös lisäävän työttömyyttä.

Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.

Työllisyysasteen parantaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi korjata julkista taloutta ja saada velkaantuminen taittumaan. Valtionvarainministeriön työllisyyspaketissa esitettiin varttuneen työvoiman työllisyysasteen nostamisen välineeksi osittaisen vanhuuseläkkeen poistamista. Se ei kuitenkaan välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen.

Aloittavien yrittäjien työtulot keskittyvät muutamaan lukuun. Näitä ovat YEL-minimi, työttömyysturvan alaraja ja niiden tuntumassa olevat tasaluvut sekä esimerkiksi 10 000, 15 000, 20 000 ja 30 000 euroa.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläkettä kertyy runsaan neljänneksen vähemmän kuin työssä ollessa. Työttömyysajoilta kertyvän eläkkeen osuus voi kasvaa suureksi, jos työuralla on useita työttömyysjaksoja. Työttömyysturvan lisäpäivien kautta eläkkeelle siirtyvällä pitkäaikaistyöttömällä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen merkitys on suuri.

Talouselämä on niin Suomessa kuin globaalisti ollut viime kuukausia ison myllerryksen kourissa. Nyt ollaan palaamassa kohti normaalia, ja moni yrittäjä voi taas käynnistää toimintansa uudestaan. Kaikkien akuuttien asioiden rinnalla yrittäjän kannattaa pitää huoli siitä, että sosiaaliturvan turvaverkot ovat hänen kohdallaan kunnossa vastaisten riskien varalle.

Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.

Muistan tehneeni maantiedon esitelmän Norjasta yläasteaikoina. Norjassa tuntui olleen Suomen kanssa jotain samankaltaista niin taloudellisesti, elämänasenteellisesti, väestöllisesti kuin suhteessa Ruotsiinkin. Sitten löydettiin öljyä, öljyrahastot kasvoivat ja hiihtomestaruustilastot täyttyivät Norjan kultamitalisteista. Kaikki tietävät, että nyt Norja on vauras, meren ja maan rikkauksista ammentava pohjoinen Huippuvuorten ja huippuhiihtäjien valtio. Mutta miten Norja on pärjännyt eläkkeissä?

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 72 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut lähes 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 2 000 hakemuksella. Pari kuukautta sitten koronan varjossa eläkehakemusten lisääntyminen näytti suurelta. Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.