Blogit

Aiemmin vanhuus tarkoitti elämänvaihetta, jolloin takana oli pitkä ja raskas työura ja edessä elämän ehtoo, usein köyhänä ja muiden elätettävänä. Eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on noussut viime vuosikymmenien aikana, mutta osa vanhuuseläkeläisistä joutuu siitä huolimatta turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vuonna 2017 toteutettu perustoimeentulotuen Kela-siirto ei ole parantanut näiden ihmisten tilannetta. 

Perhe-eläketurvan uudistamista ehdottava hallituksen esitys etenee kohti eduskuntaa. Tätä on edeltänyt työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrys uudistuksen suuntaviivoista ja vuosia kestänyt selvittelytyö ja tiedonkeruu Eläketurvakeskuksessa.

Eläkeikään tulevalla naisella on kultainen mahdollisuus korottaa omaa eläkettään. Jo työuran varhaisessa vaiheessa naisen ansiotaso jää tyypillisesti matalammaksi kuin miehellä. Sama asetelma säilyy koko työuran ajan ja myös naiselle karttuva eläke jää sen seurauksena matalammaksi. Ennen eläkkeelle siirtymistä on hyvä hengähtää ja pohtia hetki: Miten eläkkeelle siirtymisen ajoitus vaikuttaa eläkkeeseeni?

Joka seitsemäs nuori (25–29-vuotias) on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä osuus on vieläkin suurempi. Perusasteen varaan jääminen näkyy heikompana tulotasona paitsi työikäisenä myös eläkeaikana. Eläkeläisköyhyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lapsuuteen ja nuoruuteen. Siellä jaetaan avaimet myös tulevaisuuden onnistuneelle eläkepolitiikalle.

Oletko sinä tai tuttusi siinä tilanteessa, että tutkinto on opinnäytettä vaille valmis? Ehkä työelämästä on jo saatu vakaa paikka ja täten tarve tutkintotodistukselle tuntuu vähäiseltä. Tutkintotodistuksen tarpeelle on myös alakohtaisia eroja. On myös mahdollista, että opinnäytetyötä kohtaan on muodostunut kammo, joka tuottaa opiskelijalle vaikeuksia edetä asian kanssa. Kuitenkin riippumatta tekijöistä, jotka ovat hidastaneet valmistumista, tutkintotodistus vaikuttaa jokaiseen opiskelijaan samalla tavalla: se kartuttaa eläkettä.

Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa artikkelikokoelman työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta. Kun kirjoitin kirjaan lukua työeläkevarojen sijoittamisesta käytännössä, koronaviruskriisi oli vasta aluillaan. Kriisin vaikutuksista ja kestosta oli tuossa vaiheessa vain alustavia arvauksia, joita kävin läpi luvun jälkikirjoituksessa. Miltä koronaviruskriisin vaikutukset näyttävät eläkesijoittajan näkökulmasta nyt puoli vuotta myöhemmin?

Maaliskuu 2020 on varmasti jäänyt kaikille suomalaisille mieleen. Korona-pandemia levisi Suomeenkin, maat sulkivat ulko-ovensa ja liikkuminen maasta toiseen vaikeutui.

Eläkejärjestelmämme seilaa parhaillaan aallokossa ja merenkäynti uhkaa vain koventua tulevaisuudessa. Synkkiä pilviä eläkejärjestelmän ylle tuovat syntyvyyden lasku ja alentunut korkotaso. Viimeisimpänä tuulenpuuskana koronapandemia on entisestään lisännyt haasteita rahoitukselle. Aaltojen läpi on kuitenkin mahdollista navigoida – vieläpä osittain automaattiohjauksella.

Korona-aika on heikentänyt työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa tälle vuodelle. Maksutulon ja työeläkemenon erotus voi nousta 3,7 miljardiin ja puskureita on käytettävä ajateltua enemmän. Vaikutus jatkuu lähivuosina ainakin maksutasossa. Pidemmän aikavälin vaikutusta ei vielä tiedetä. Riskejä on mutta voi käydä hyvinkin.

Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?