Blogit

Pyöräily on suosittu harrastus ja lumien sulaessa myös työsuhdepolkupyörät ovat olleet monessa uutisessa ja blogissa esillä. Tämän vuoden alusta lukien työnantajan tarjoama polkupyöräetu muuttui verovapaaksi luontoiseduksi vuositasolla 1200 euroon asti.

Oppivelvollisuus laajentuu 18 vuoteen. Tämä voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden työskentelymahdollisuuksiin. Luvut 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että he työskentelevät kuitenkin varsin vähän kesäkuukausien ulkopuolella.

Koronapandemia on kohdellut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia eri tavalla. Eläkkeensaajista moni kuuluu riskiryhmään; osa ikänsä, osa terveydentilansa, osa molemmista syistä. Riskiryhmään kuuluvat ovat eläneet pitkälti eristyksissä jo reilun vuoden ajan. Minkälaisia vaikutuksia koronatilanteella on ollut 55-88-vuotiaiden eläkeläisten elämään? Tarkastelemme tätä kysymystä syksyllä kerätyn kyselyaineiston pohjalta.

Vanhuuseläkeiät nousevat useassa maassa tyypillisestä 65 vuodesta kohti 67–68-vuotta. Samanaikaisesti on luotu uusia varhaiseläkereittejä, jotka kohdentuvat pitkän ja raskaan työuran tehneisiin. Eläkeiän nousua on myös jarruteltu osassa maita.

Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.

Suomalaisten työntekijöiden etätyö ulkomailla on lisääntynyt paljon viime vuosien ja erityisesti koronapandemian aikana. Mediassa on julkaistu useita juttuja siitä, miten ihanaa ja helppoa etätyön tekeminen ulkomailla on. On hyvä kuitenkin muistaa, että työnantajan näkökulmasta työntekijän etätyö ei ole aivan helppoa. Työntekoon liittyvät velvoitteet, kuten sosiaaliturva, kannattaakin selvittää etukäteen.

Eläkejärjestelmän rakenteella on suuri vaikutus siihen, mille riskeille sen jäsenet altistuvat ja ketkä kantavat riskit. Eurooppalaiset, laajat sosiaalivakuutusjärjestelmät ovat monessa kohdin onnistuneet sekä riskien vähentämisessä että niiden tasaisessa jakamisessa. Parannettavaakin tosin jää.

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.

Syntyvyyden matalasta tasosta ja sen aiheuttamista ongelmista eläkkeiden rahoitukseen on puhuttu paljon. Kuitenkaan syntyvyyden matala taso ei itsessään aiheuta eläkemaksun korotuspainetta. Jos eliniät eivät pitenisi nykyisestä, eläkemaksun korotuspaine lähestulkoon poistuisi.