Blogit

Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.

Suomalaisten työntekijöiden etätyö ulkomailla on lisääntynyt paljon viime vuosien ja erityisesti koronapandemian aikana. Mediassa on julkaistu useita juttuja siitä, miten ihanaa ja helppoa etätyön tekeminen ulkomailla on. On hyvä kuitenkin muistaa, että työnantajan näkökulmasta työntekijän etätyö ei ole aivan helppoa. Työntekoon liittyvät velvoitteet, kuten sosiaaliturva, kannattaakin selvittää etukäteen.

Eläkejärjestelmän rakenteella on suuri vaikutus siihen, mille riskeille sen jäsenet altistuvat ja ketkä kantavat riskit. Eurooppalaiset, laajat sosiaalivakuutusjärjestelmät ovat monessa kohdin onnistuneet sekä riskien vähentämisessä että niiden tasaisessa jakamisessa. Parannettavaakin tosin jää.

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.

Syntyvyyden matalasta tasosta ja sen aiheuttamista ongelmista eläkkeiden rahoitukseen on puhuttu paljon. Kuitenkaan syntyvyyden matala taso ei itsessään aiheuta eläkemaksun korotuspainetta. Jos eliniät eivät pitenisi nykyisestä, eläkemaksun korotuspaine lähestulkoon poistuisi.

Köyhyyttä tutkitaan yhä useammin myös muiden kuin tuloihin perustuvien mittarien avulla. Aineellisella puutteella viitataan siihen, että henkilö kokee vastentahtoista puutetta hyödykkeestä, jonka voidaan nähdä edustavan tavanomaiseksi yhteiskunnassa katsottavia elinoloja. Tutkimuksemme perusteella 60–70-vuotiaat kokevat vähemmän aineellista puutetta kuin muut ikäryhmät.

Eläkekoulutusten kohtaamiset muuttuivat viime keväänä rysäyksellä. Muutos on koettu sekä myönteisenä että kielteisenä – ja kaikkea siltä väliltä. Koronan takia emme Eläketurvakeskuksessa peruneet yhtään eläkelaitoksille suunniteltua eläkekoulutusta, sillä toteutimme kurssit verkon välityksellä. Oppimisen perusasiat pysyvät silti ennallaan.

Työeläke kertyy työansioista. Lisäksi tietyistä sosiaalietuuksista tai ns. palkattomilta ajoilta kertyy työeläkettä, kuten sairausajalta ja ansiosidonnaiselta työttömyyspäiväraha-ajalta. Mutta miksi näin on? Asia juontaa juurensa jo työeläkkeen alkuajoilta.

Kevytyrittäjiä työllistävien yritysten yhteydenotot Eläketurvakeskukseen (ETK) ovat viime aikoina lisääntyneet. Kysyjiä askarruttaa, onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä, ja kenen vastuulla lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on.