Blogit

OECD-maiden nopeimmin ikääntyvä väestö haastaa Etelä-Korean eläketurvan rahoituksen. Eläkemaksut uhkaavat jopa kolminkertaistua. Taustalla on syntyvyyden sukeltaminen pohjalukemiin, eliniän ennätyksellinen piteneminen ja lähes olematon maahanmuutto. Eläketurvan riittävyys tarjoaa lisää haasteita. Vanhusköyhyys on OECD-maiden huippua. Lähes puolet yli 65-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella.

Yrittäjien eläkelaki eli YEL on ollut voimassa 50 vuotta. Yrittäjäkentässä on tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan, koska sitä pidetään kalliina. Tämä on luultavasti edistänyt alivakuuttamista. Haasteista huolimatta YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta, ja sen riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää.

Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä, mutta vuodesta 2005 eläkettä on kertynyt myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta. Mikä on uusien eläke-etuuksien merkitys alkavissa vanhuuseläkkeissä? Selvitimme asiaa tutkimalla vuonna 2019 eläköityneitä.

Mitä anteliaampia lakisääteisten järjestelmien tarjoamat eläkkeet ovat, sitä pienempi osa ikääntyneistä elää pienituloisuusrajan alapuolella. Pitkän aikavälin kansainvälinen vertailumme osoittaa myös, että suhteellisesti korkeatkaan eläkkeet eivät merkittävästi lievennä tuloköyhyyden syvyyttä niillä, joiden tulot jäävät pieneksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Tutkimuksemme mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtuullisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on hyvä asia työurien pidentämisen kannalta, sillä suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työskentelee eläkkeen ohessa, kun vastaavasti täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista vain harva jatkaa työssä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.

Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle on hakeuduttu aikaisempaa vähemmän. Poikkeuksellinen aika on saanut uusien eläkkeiden määrän 15 prosentin laskuun. Mielenterveysperusteisissa eläkkeissä pudotus on lähes viidesosan. On epätodennäköistä, että suomalaisten terveystilanne olisi kohentunut niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.

Suurin sukupuolten välinen ero on Luxemburgissa, missä naisen eläke on noin puolet miehen eläkkeestä. Toinen ääripää on Viro, missä sukupuolet saavat samansuuruisia eläkkeitä. Suomessa tilanne on hieman EU-maiden keskiarvoa parempi, eläke-eroa on reilu viidennes.

Työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2019 kuntoutujien määrän kehitys hiipui ja viime vuonna heidän määränsä kääntyi pieneen laskuun. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Yrittäjillä kehitys on hieman erilainen.

Suomessa on kaiken kaikkiaan hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset pitävät järjestelmän hyvässä kunnossa. Meneillään on useita järjestelmää kehittäviä uusia lakihankkeita.