Blogit

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.

Suomeenkin on viime vuosina rantautunut tarkastelutapa, jossa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään sukupolvien näkökulmasta. Tiettyinä vuosina syntyneitä henkilöitä kutsutaan tietyn sukupolven edustajiksi. Nämä sukupolviluokittelut ovat kuitenkin tuontitavaraa ja vain harvoin tuovat lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun.

Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Eläke-etuus on osoittautunut suosituksi, erityisesti miehet ottavat eläkettä aktiivisesti. Korona ei juurikaan ole näkynyt osittaisen eläkkeen ottamisessa. Mikä tätä selittää?

Työmarkkinajärjestöjen suuri tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä saavutettiin viime vuonna. Koronan jälkeen kehityksessä voi tulla takapakkia, mutta suunta on oikea. Suomalaisten työurat pidentyvät ja 60-vuotias ei ole harvinainen näky työpaikalla.

Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) julkaisivat tammikuussa talousosaamisen viitekehyksen, joka nostaa esiin eläkeasioiden tuntemisen osana tärkeitä taloustaitoja. Useat mainituista asioista liittyvät eläkeaikaan varautumiseen, eläketuotteiden valintaan ja niihin liittyvien riskien tunnistamiseen. Suomessa työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat lakisääteisiä ja ne kattavat automaattisesti monet viitekehyksessä mainitut eläkeasiat.

Monet viimeaikaiset uudistukset ovat edistäneet Kelan, työeläkelaitosten, terveydenhuollon ja työnantajien yhteistyötä. Kuntoutuksen ammattilaisten haastatteluihin perustuvat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin, että työeläkelaitosten ja työ- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) yhteistyön saralla on vielä parannettavaa.

Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.

Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.

Suomalaisten elinajan piteneminen on suuri kansallinen menestystarina. Vuosituhannen vaihteesta 25-vuotiaan elinajanodote on noussut lähes neljä vuotta ja eläkkeellesiirtymisiän odote yli kolme vuotta. Suurin osa lisävuosista on kohdistunut eläkettä edeltävään aikaan, mikä on ollut hyväksi julkisen talouden kestävyydelle.

Mittasimme jälleen Eläketurvakeskuksessa asiakkaittemme tyytyväisyyttä palveluihimme ja toimintaamme. Tulokset ovat ilahduttavan hyviä: skaalalla 1-5 kokonaistulos nousee yli neljän.