Blogit

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.

Suomessa on hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset takaavat sen, että järjestelmä toimii yli sukupolvien ja on rahoituksellisesti kestävä. Tällä hetkellä isompia eläke-etuuksia koskevia uudistuksia ei ole valmisteilla. Näkymät tarkentuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmien valmistuttua syksyllä ja uuden hallituksen suunnitelmien myötä kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.

Eduskunnassa on käsiteltävänä Yrittäjien eläkelain päivittämistä koskeva esitys, josta on noussut paljon keskustelua. Uudistamiskeskusteluihin osallistuneena taustoitan tässä kirjoituksessa YEL:n päivittämistä koskevan esityksen taustoja ja näkökulmia.

Eläkebarometrissa eläkeasioiden tuntemista mitataan sekä omien käsitysten ja yksityiskohtiin liittyvän tiedon kautta. Lähes puolet 18–79-vuotiaista suomalaisista arvioi tuntevansa eläketurvaa vähintään melko hyvin ja suurimmalle osalle yksityiskohdatkin ovat tuttuja, mutta myös vääriä käsityksiä on ilmassa.

Eläketurvakeskuksessa eteen on harvemmin osunut salaisia projekteja, mutta viime vuonna sellainen tehtiin kyberturvallisuuden testaamiseen liittyen. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on muutenkin hyvä asia, mutta varsinkin tässä maailmantilanteessa se on erityisen tärkeää.

Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti ja on nyt samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvästi on noussut myös työnjättöikä ja työllisyysaste, mutta ne ovat edelleen verrokkeja alemmalla tasolla. Erityisesti tekemistä olisi 60–64-vuotiaiden miesten työllisyyden parantamiseksi.

Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi erityisesti Suomessa ja Tanskassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat kirineet muut Pohjoismaat kiinni. Virossakin eläkkeelle siirrytään merkittävästi myöhemmin. Norjassa eläkkeellesiirtymisikä on kuitenkin liukunut jyrkästi alaspäin. Mitä eläkepoliittisia ratkaisuja muutokset kätkevät taakseen?

Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.

Aloitimme Eläketurvakeskuksessa puolitoista vuotta sitten ketterien menetelmien käytön tietojärjestelmäkehityksessä. Uusista työtavoista on saatu monia hyötyjä, eikä kukaan halua enää palata entiseen työtapaan. Ulkopuolinen arviointi osoitti, että olemme onnistuneet siirtymään ketterään toimintatapaan nopeasti ja hallitusti.