Osittaisen eläkkeen ottaneilla muita suuremmat vanhuuseläkkeet, maahanmuuttajilla muita pienemmät
Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2006–2023. Työstä eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut reilusta kolmanneksesta yli puoleen. Samalla työkyvyttömyyseläkkeeltä ja erityisesti työttömyydestä siirtyneiden osuus on laskenut.
Eläkkeelle jäädään entistä pidempien työurien jälkeen: vuonna 2023 kaksi viidestä oli tehnyt vähintään 40-vuotisen työuran, kun vuonna 2006 vastaava osuus oli vajaa viidennes.
Lisäksi eläkkeelle siirtyneiden koulutustaso on noussut selvästi. Perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on vähentynyt puolesta viidennekseen ja keskiasteen ja korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut vastaavasti.
Maahanmuuttotaustaisten osuus on lisääntynyt: Suomen ulkopuolella syntyneiden osuus eläkkeelle siirtyneistä on noussut alle prosentista viiteen prosenttiin.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on ollut suosittu: yli neljäsosa vuonna 2023 vanhuuseläkkeen aloittaneista oli ottanut eläkkeen. Valtaosa oli ottanut 50 prosenttia eläkkeestään. Reilu 60 prosenttia osittaiselta vanhuuseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli työssä ennen vanhuuseläkettä ja vajaa neljännes oli työttömänä. Noin 15 prosenttia oli työvoiman ulkopuolella.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneet ovat erityinen ryhmä
Eläkkeiden tasoa tarkasteltaessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneet erottuvat omana kiinnostavana ryhmänään: heillä eläkkeen keskimääräinen taso oli suurempi kuin niillä, jotka eivät olleet ottaneet osittaista eläkettä ennen eläkkeelle siirtymistä.
Ansiotyössä osittaisen vanhuuseläkkeen ohella olleiden eläke oli myös hieman suurempi kuin kaikkien ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläke. Niillä, jotka olivat työttömänä osittaisen eläkkeen ohella, oli selvästi suurempi eläke kuin kaikilla työttömyydestä eläkkeelle siirtyneillä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneilla on siis suuremmat eläkkeet siitä huolimatta, että osittaisena otettuun eläkkeen osaan tehdään varhennusvähennys, joka voi olla huomattavakin. Toisaalta yhtenä tekijänä korkeampia eläkkeitä selittää se, että osittaisen eläkkeen ottaneilla on muita pidemmät työurat.
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut viime vuosina. Tästä syystä tulevaisuudessa yhä useammalla vanhuuseläkkeelle siirtyneellä on taustalla osittainen eläke. Koska osittainen vanhuuseläke on melko uusi eläkemuoto, sen merkityksestä eläkkeen tasolle ja eläkeaikaiselle toimeentulolle on vielä hyvin rajallisesti tutkimusta.
Maahanmuuttajilla poikkeuksellisen matalat eläkkeet
Toinen muista eläkkeelle siirtyneistä selvästi erottuva ryhmä ovat Suomen ulkopuolella syntyneet. Heillä eläkkeet olivat poikkeuksellisen matalat. Kaikilla eläkkeelle siirtyneillä takuueläke on harvinainen, eikä se vaikuta eläkkeen keskiarvoon. Maahanmuuttotaustaisilla tilanne on erilainen: huomattava osa, yli kolmannes, Suomen ulkopuolella syntyneistä sai takuueläkettä.
Maahanmuuttotaustaisten keskieläke laski vuosien 2006 ja 2023 välillä, kun Suomessa syntyneiden eläke oli vuonna 2023 samalla tasolla kuin vuonna 2006. Toisin sanottuna eläke-erot Suomessa ja Suomen ulkopuolella syntyneiden välillä ovat kasvaneet. Ero on huomattava: vuonna 2023 Suomen ulkopuolella syntyneiden keskimääräinen eläke, takuueläke huomioiden, oli 1 000 euroa ja Suomessa syntyneiden 1 900 euroa.
Maahanmuuttotaustaisia vanhuuseläkkeelle siirtyneitä on toistaiseksi ollut vähän, eikä heidän matala eläketasonsa ole juurikaan vaikuttanut kaikkien eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden keskiarvoon. Tulevina vuosina Suomen ulkopuolella syntyneiden osuus vanhuuseläkkeelle siirtyneistä tulee kasvamaan, ja tällöin tilanne voi olla toinen. On tärkeää seurata, miten maahanmuuttotaustaisten eläkkeet kehittyvät.
Eri ryhmien välillä suuret eläke-erot
Ansiotyössä ennen eläkettä olleilla ja pitkän työuran tehneillä oli muita suuremmat eläkkeet. Yrittäjien keskieläkkeet olivat selvästi palkansaajia pienemmät, mutta palkansaajista poiketen ne kasvoivat vuosien 2006 ja 2023 välillä. Seurauksena erot yrittäjien ja palkansaajien eläkkeissä ovat pienentyneet. Sen sijaan eläke-erot eri reittiä eläkkeelle siirtyneiden sekä pitkän ja lyhyen työuran tehneiden välillä ovat kasvaneet tarkastelujaksolla.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten keskimääräinen eläke oli suurempi kuin naisten. Korkeasti koulutetuilla keskieläkkeet olivat huomattavasti matalasti koulutettuja suuremmat. Tarkastelujaksolla sukupuolten väliset eläke-erot ovat pienentyneet: vuonna 2006 naisten keskieläke oli 71 prosenttia miesten eläkkeestä, kun vuonna 2023 luku oli 80 prosenttia. Myös koulutusasteiden väliset erot eläkkeissä ovat kaventuneet.
Korkea inflaatio on syönyt eläkkeiden ostovoimaa
Mitattuna vuoden 2023 rahassa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden oman kokonaiseläkkeen keskimääräinen taso kasvoi 1 900 eurosta noin 2 100 euroon vuosien 2006 ja 2017 välillä, mutta laski takaisin vuoden 2006 tasolle vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeiden ostovoima on viime vuosina pienentynyt. Samankaltainen kehitys on havaittavissa lähes kaikissa tarkastelluissa ryhmissä.
Kehitystä selittää pitkälti viime vuosien poikkeuksellisen korkea inflaatio. Muiden vuosien eläkkeet on muutettu vuoden 2023 rahaan kuluttajahintaindeksillä. Esimerkiksi vuosien 2017 ja 2023 välillä kuluttajahinnat kasvoivat 19 prosenttia, kun samaan aikaan palkkakerroin, jolla työuran aikaiset ansiot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon, kasvoi 12 prosenttia.
Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ja eläkkeiden taso taustatekijöiden mukaan vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023
