Opiskelija, valmistumisesi kartuttaa sinulle eläkettä
Oletko sinä tai tuttusi siinä tilanteessa, että tutkinto on opinnäytettä vaille valmis? Ehkä työelämästä on jo saatu vakaa paikka ja täten tarve tutkintotodistukselle tuntuu vähäiseltä. Tutkintotodistuksen tarpeelle on myös alakohtaisia eroja. On myös mahdollista, että opinnäytetyötä kohtaan on muodostunut kammo, joka tuottaa opiskelijalle vaikeuksia edetä asian kanssa. Kuitenkin riippumatta tekijöistä, jotka ovat hidastaneet valmistumista, tutkintotodistus vaikuttaa jokaiseen opiskelijaan samalla tavalla: se kartuttaa eläkettä.
Valmistumattomat opiskelijat mietityttävät myös oppilaitoksia. Opiskelijoiden valmistuminen on yhteydessä entistä vahvemmin oppilaitosten rahoitukseen. Oppilaitokset ovat pohtineet erilaisia prosesseja, joiden avulla ne voisivat aktivoida opiskelijoita tai ottaa yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnoista ei puutu paljoa. Myös opinnäytetöiden ohjaamisen kehittämistä on pohdittu. Valmistuneet opiskelijat hyödyttäisivät Suomen tavoitteita koskien korkeakoulututkinnon suorittaneiden väestöosuutta.
Yksi keskustelusta puuttunut teema on se, että tutkinnon loppuun saattamisesta on opiskelijalle taloudellinen hyöty. Tässä kirjoituksessa käsiteltävä hyöty ei liity lainkaan esimerkiksi palkkaan tai työllistymistodennäköisyyteen. Hyötyä tarkastellaan nyt eläkekarttuman kautta. Ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto on kartuttanut eläkettä vuodesta 2005 lähtien erillislain perusteella.
Tuore Eläketurvakeskuksen tutkimus antaa viitteitä siitä, että tutkintoon johtavan opiskelun ja eläkekarttuman yhteyttä ei tunneta (Tenhunen ym. 2020). Tämä siitä huolimatta, että vuosittain eläkettä kerryttävän tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Tutkimuksen perusteella huomattava osuus suomalaisista ei tiedä, että lasten kotihoidosta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta voi kertyä eläkettä. Myös 25–34-vuotiaiden joukossa niiden, jotka tiesivät tämän, osuus oli pienempi kuin niiden, jotka eivät tienneet. Ehkä on siis tarve havainnollistaa, miten suoritetusta tutkinnosta karttuu eläkettä.
Näin tutkintotodistus kartuttaa eläkettä
Ensiksi, eläkettä karttuu vain tutkintoon johtaneesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetut opintopisteet eivät näy eläkeotteella. Vasta valmistuminen tuottaa eläkekarttuman. Tutkinnon suorittamisen lisäksi eläkevakuutettuja työansioita koko työuran ajalta tulee olla vähintään 18 171,45 euroa (vuoden 2020 tilanne) eläkettä myönnettäessä.
Toiseksi, opintoaste vaikuttaa eläkekarttuman suuruuteen. Ammatillisesta perustutkinnosta eläkettä karttuu 3 vuotta, ammattikorkeakoulututkinnosta 4 vuotta, alemmasta korkeakoulututkinnosta 3 vuotta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta 5 vuotta. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija olisi saanut kyseisen vuosimäärän verran 757,14 (vuoden 2020 tilanne) euron kuukausipalkkaa. Eli esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto kerryttää eläkettä 36 342,72 euron (48 kuukautta * 757,14) tulojen perusteella. Tämä tarkoittaa kertynyttä eläkettä 45,43 euroa kuukautta kohden. Eläkkeelle jäätäessä eläkekarttumat korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja kerrotaan syntymävuoden mukaisella elinaikakertoimella. Suomalaisten mediaanipalkka on noin 3 000 euroa. Jos oletetaan henkilön saavan mediaanipalkkaa 12 kuukauden ajan, tarkoittaa se noin 36 000 euron vuosiansioita. Toisin sanoen ammattikorkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä saman verran kuin keskimääräinen yhden vuoden työskentely Suomessa.
Ammattikorkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä saman verran kuin keskimääräinen yhden vuoden työskentely.
Tutkinnosta kertyvää eläkkeen määrää ei siis voi pitää vähäpätöisenä. Lisäksi monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, mikä myös kartuttaa eläkettä. Toki merkityksellisintä eläkekarttuman näkökulmasta on tutkinnon yhteys työmarkkina-asemaan ja korkeampiin palkkoihin.
Kolmanneksi, eläkehyöty ei ole kertaluonteinen, vaan se korottaa eläkettä koko loppuelämän ajan. Mikäli yllä mainitun esimerkin 45,43 euroa kuukaudessa, tuntuu pieneltä summalta, kannattaa pitää mielessä, että eläkkeellä vietetään merkittävä osa elämästä. Jos keskimääräiseksi eläkkeellä oloajaksi arvioidaan noin 20 vuotta, tekee se yhteensä 240 kuukautta. Toisaalta työkyvyttömyyden kohdatessa eläkkeellä oloaika voi muodostua huomattavasti pidemmäksi. Tosin korkeampi koulutus on yhteydessä matalampaan työkyvyttömyysriskiin sekä korkeampaan elinajanodotteeseen.
Vaikka tutkinnon loppuun saattamiselle on eläkkeisiin liittyvä taloudellinen kannuste, ei kannustin kuitenkaan ole yhteydessä opintoaikoihin. Eläkettä ei kartu yhtään sen enempää, vaikka opiskelija valmistuisi esimerkiksi kolmessa vuodessa kuuden vuoden sijasta.
Opiskelija, nauti siis opiskeluajastasi, mutta pidä huoli, että tutkintotodistus tarttuu mukaan.
Aiheesta muualla
Työeläke.fi – Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta
Hei, pitääkö tutkinto itse ilmoittaa jossakin palvelussa, jotta se kerryttäisi eläkettä? Kertyykö eläke vuoden 2005 jälkeen jo suoritetusta tutkinnosta, vaikka ne nyt tulevassa hallituksessa keksisivätkin lopettaa tutkintosuorittamisesta kertyvän eläke-edun. Ei kai jo suoritettua tutkintoa voida mitätöidä eläke-etuuden suhteen takautuvasti? Eikö se ole Suomen nykylakien vastaista? Toisaalta, miksi vain vuodesta 2005 alkaen suoritetuista tutkinnoista saa eläkekertymää? Eikö se ole Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta vastaa: eri ikäryhmiä diskriminoidaan hallitusvallan toimesta ts. taas nuoremmille ikäluokille tarjotaan kaikki edut, joita aiemmin tutkinnon suorittaneille ikäluokille ei anneta? Vai eikö Suomen perustuslaki turvannut yhdenvertaisuutta kuin vasta vuodesta 2005, ja erillislaillahan voi kai kaikki Suomen perustuslain pykälät ja EU:n direktiivikokoelmat ohittaa?
Pääasiallinen kysymykseni oli kuitenkin, että pitääkö minun erikseen ilmoittaa johonkin järjestelmään tai organisaatioon suomalaisessa yliopistossa, vuoden 2005 jälkeen suoritettu tutkintoni, jotta saan siitä eläkekertymäedun ennen kuin kehitteillä oleva hallituskokoonpano kaataa koko järjestelmän?
P.S. Koskiko tämä tutkintoetu myös ulkomaalaisissa, esim. EU:n alueella olevissa, korkeakouluissa suoritettuja alempia ja ylempiä loppututkintoja, jos tutkinnon suorittaja on Suomen eläkejärjestelmän piirissä?
”Oppilaitokset ovat pohtineet erilaisia prosesseja, joiden avulla ne voisivat aktivoida opiskelijoita tai ottaa yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnoista ei puutu paljoa. Myös opinnäytetöiden ohjaamisen kehittämistä on pohdittu.”
Kyllä tämä on pitkälti yliopiston järjestelmätason ongelma. Siellä – ainakin yhdessä suuressa yliopistossa Suomessa – on todella heikosti panostettu ylempien opinnäytetöiden ohjaamiseen. Opiskelijaa voidaan pompottaa eri ohjaajakandidaattien kesken. Aina löytyy syitä, miksi ohjaaja ei voikaan ohjata juuri sinua. Sitten päädyt lopulta jonkun superkiireisen henkilön ohjauslistalle. Ohjaamiset jäävät vähiin ja tutkinto kesken.
Tutkin vähän eläkevakuutuslaitoksen työeläkekertymälistausta, eikä sieltä löytynyt mitään mainintaan loppututkinnostani ja siitä saatavasta eläkekertymästä. Lisäksi jossain hämärässä ohjeessa mainittiin, että kertymä perustuisikin opintolainan ottoon tai johonkin vastaavaan. Eikö siis esimerkiksi työssä ollut tai opintorahatta elänyt saakaan loppututkinnostaan eläkekertymää? Eläkelistauksessani oli tosin muutakin vikaa: väärän työnantajan nimiä, joista olen aiemminkin valittanut, mutta tietoja ei ole suostuttu korjaamaan. Eikö ainakin viranomaisrekistereissä – en tiedä mihin härdelliin nämä eläkelaitokset lasketaan – kuuluisi tietojen olla oikeellisia? Tästä on varmasti olemassa jokin lakikin tai ainakin korkeiden oikeusoppineiden suositukset. Lisäksi meitä vanhempia – ja varsinkin minua vanhempia – ikäluokkia syrjitään eläkekertymissä, koska me emme ole saaneet ennen vuotta XXXX suoritetuista työpalveluksistamme, joista maksoimme veroja ja eläkekuluja, eläkekertymää – emme ainakaan jos olimme väärässä paikassa (= valtiolla) töissä ja vieläpä vääränikäisinä. Mielestäni tämä on perustuslakia rikkova, ikäsyrjinnän salliva ominaisuus, joka on noin vain hyväksytty ja ’laillistettu’ käytänteeksi. Miksi kukaan oikeusoppinut ei ole puuttunut asiaan? Pitääkö tämä juttu viedä eurooppalaiseen tuomioistuimeen, koska valtion palkkalistoilla olevia oikeusoppineita ei vaikuta kiinnostavan vapaaehtoisesti puolustaa kansalaistemme perustuslaillisia oikeuksia eikä tässä maassa ole erillistä perustuslakituomioistuinta!
Kiitos kysymyksistä. Alla joitain vastauksia:
-Tutkinnon tulee olla suoritettu vuoden 2004 jälkeen, jotta siitä kertyy eläkettä. Eläkerkarttumat perustuvat aina vallitsevaan lainsäädäntöön ja tästä syystä eläkettä ei kerry takautuvasti.
-Jos henkilö on suorittanut useampia tutkintoja, oikeus eläkettä karttuu yhteensä enintään viideltä vuodelta. Sinänsä opintoajalla ei ole merkitystä, mutta siinä, kuinka paljon tutkinto kartuttaa eläkettä, on arvioitu, kuinka kauan kyseisen tutkinnon suorittaminen yleensä kestää.
-Tutkintotiedot perustuvat väestörekisteritietoihin, johon tallennettuvat tiedot henkilöiden suoritetuista tutkinnoista, eli niitä ei ole tarve ilmoittaa erikseen. Suosittelen kuitenkin tarkistamaan säännöllisesti omia eläkekarttumatietoa ja olemaan yhteydesssä omaan eläkelaitokseen, jos tietojen suhteen on epäselvyyksiä.
-Suoritetusta tutkinnosta muodostunutta eläkekarttumaa ei mitätöidä takautuvasti.
-Myös ulkomainen tutkinto kartuttaa eläkettä, jos opiskelua varten on saatu opintotukea Suomesta.
Ymmärsinkö oikein?
Voin suorittaa perustutkinnon eläkkeellä (esim. kesken jäänyt) tämä tutkinto kartuttaa eläkettä valmistumispäivästä eteenpäin.
Tämähän on hyvä kannuste esim. työkyvyttömyyselkäkeläisellä yrittää vielä työllistyä ja saada korotusta eläkkeeseen kykyjensä mukaan