Omakohtaiset kokemukset täydentävät kuvaa eläkeläisten toimeentulosta
Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.
Kokonaiskuva kokemuksista on hyvä
Eläketurvakeskuksen tammikuussa 2017 julkistama tutkimus osoittaa, että 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista kolme prosenttia kokee toimeentulonsa vähintään vaikeaksi. Lievemmistä ongelmista ilmoitti vajaat 15 prosenttia. Toisin sanoen enemmistö eläkeläisistä kokee tulevansa toimeen jossain määrin hyvin. Vuonna 2013 taloudellista tyytyväisyyttä pyydettiin Eurostatin tutkimuksessa arvioimaan asteikolla 1−10, ja suomalaiset eläkeikäiset antoivat arvosanaksi vajaat kahdeksan. Nämä tutkimukset perustuvat kattaviin otoksiin väestöstä ja muodostavat varsin yhdenmukaisen kokonaiskuvan, vaikka kokemuksista on kysytty eri tavoin.
Toimeentulovaikeuksien takana on monia syitä
Siinä missä suurin osa eläkeläisistä kokee toimeentulonsa helpoksi, ei kaikkien eläkeläisten tilanne ole yhtä hyvä. Aiemmat tutkimukset eläkeläisten toimeentulokokemuksista (esim. Kautto yms. 2009, Palomäki 2011) osoittavat vaikeuksien olevan yleisempiä pienituloisilla, vaikka yksistään pienet tulot eivät aina johda toimeentulovaikeuksiin. Vaikeudet ovat yleisiä myös alle 55-vuotilla, yksin asuvilla ja terveytensä huonoksi kokevilla. Myös maaseutumaisissa kunnissa asuvilla on toimeentulovaikeuksia. Osittain nämä tilanteet ovat päällekkäisiä.
Nuorten ja ikääntyneempien toimeentulo-ongelmat näyttäytyvät erilaisina
Taloudellista hyvinvointia haastaa erityisesti pienituloisuuden yhdistyminen toimeentulovaikeuksiin. Tällainen tilanne on muita useammin alle 55-vuotiailla työkyvyttömyyseläkeläisillä. Heidän vakavat toimeentulovaikeutensa liittyvät mm. asumiskustannuksiin kohdistuvaan tyytymättömyyteen, mikä kertoo todennäköisesti vuokralla asumisesta tai muulla tavoin korkeista asumiskustannuksista.
Kansainvälisestikin mielenkiintoa herättänyt havainto on toisaalta vanhimpien eläkeläisten kokema toimeentulon helppous pienilläkin tuloilla. Tämä ristiriita selittyy osin muulla varallisuudella ja pienillä asumiskustannuksilla. Muita kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat toisten eläkeläisten tilanteeseen tehdyt vertailut, mutta myös kulutuksen ja odotusten sopeuttamisella tuloja vastaavaksi ja vertailulla omaan aiempaan tilanteeseen voi olla merkitystä.
Monipuolisuus tärkeää taloudellisen hyvinvoinnin arvioinnissa
Taloudellinen hyvinvointi muodostuu monenlaisista osa-alueista. Eri tekijöiden merkitys voi myös vaihdella elämäntilanteiden mukaan. Yksin tulot tai kokemukset antavat liian suppean kuvan toimeentulosta, minkä vuoksi taloudellista hyvinvointia tulee arvioida eri näkökulmista. Näin voidaan luoda kuva kokonaisuudesta ja tunnistaa paremmin erilaisia tarpeessa olevia eläkeläisryhmiä.
Lähteet:
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017
Eläkeläisten tulot ja kokemukset toimeentulosta, Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009) :3
Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000–2010, Eläketurvakeskuksen raportteja 4/2011
