Nuorena karttuneesta eläkkeestä on tullut monessa maassa aiempaa tärkeämpi, sillä eläkeuudistuksien myötä eläkkeen määrä on sidottu koko työuran aikaisiin ansioihin. Suomessakin eläkkeet määräytyvät nykyään koko työuran aikaisten ansioiden perusteella, kun ne ennen määräytyivät työsuhteiden viimeisten vuosien perusteella.

Nuoruuteen liittyy monia elämäntilanteita, kuten opiskelu ja asevelvollisuuden suorittaminen, jolloin palkkatyötä ei juuri tehdä. Eläkejärjestelmissä on erilaisia tapoja, joilla näitä työurakatkoksia, palkattomia jaksoja, voidaan ottaa huomioon, ja näin kompensoida työuralla realisoituneiden toimeentuloriskien vaikutuksia tulevalle eläketurvalle.

Artikkelissa vertailimme Suomen, Norjan, Alankomaiden, Puolan, Espanjan, Ranskan ja Itävallan lakisääteistä eläketurvaa – sitä, miten järjestelmien säännöt kattavat nuorille tyypillistä määräaikaista ja osa-aikaista työtä ja nuoruudelle tavanomaisten elämäntilanteiden aiheuttamia työurakatkoksia. Elämäntilanteista tarkastelimme opiskelun, perhevapaiden, työttömyyden ja asevelvollisuuden ajalta karttuvia eläkeoikeuksia.

Kokonaiskuva nuorten oikeudesta eläketurvaan melko hyvä, joskin aukkoja on

Vertailumme osoitti, että eläkejärjestelmissä on melko hyvin huomioitu nuorille tyypilliset osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet. Minimiansioiden määrälle ei ole asetettu merkittävää rajaa Ranskaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta. Myöskään työsuhteen kestolle tai määräaikaisuudelle ei ole asetettu ehtoja lakisääteisissä eläkkeissä. Sen sijaan uusissa työn muodoissa, kuten alustatyössä, työntekijän status voi olla epäselvä, siten myöskään eläkeoikeus ei ole aina selkeä.

Jokaisessa vertaillussa maassa perhevapaiden ajalta karttuu eläkettä. Työttömyysjaksoilta nuorille sen sijaan karttuu heikommin eläkettä, koska eläkettä kertyy lähtökohtaisesti vain ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, johon nuorilla on työhistoriansa vuoksi harvemmin oikeus.

Suomi vastaa pitkälti tätä piirtyvää kokonaiskuvaa, mutta kolmen asian suhteen Suomi poikkeaa muista vertailluista maista.

1. Suomessa eläkkeen karttuminen alkaa muita vanhempana

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vakuuttamisen alaikäraja laskettiin Suomessa 18 vuodesta 17 vuoteen. Ikäraja on kuitenkin Suomessa vertailluista maista korkein. Muissa maissa eläkettä karttuu heti kun mahdollista, eli iästä, jossa palkkatyön tekeminen voi alkaa.

Esimerkiksi Norjassa työnteon ja eläkevakuuttamisen alaikäraja on 13 vuotta. Eläkevakuuttamisen alaraja laskettiin vuoden 2011 eläkeuudistuksessa 17:sta 13 vuoteen. Uudistuksessa tuleva eläke sidottiin koko työuraan, ja alaikärajan laskemisen katsottiin vastaavaan tätä uutta periaatetta.

2. Suomessa tutkinnon suorittamisesta karttuu eläkettä

Suomi on ainoa vertailluista maista, jossa tutkinnon suorittamisesta kertyy eläkettä. Muissa vertailluissa maissa opiskelusta tai tutkinnon suorittamisesta ei saa eläkettä, mutta Ranskassa ja Itävallassa voi vapaaehtoisesti vakuuttaa osan opiskeluajasta.

Useissa OECD-maissa on viime vuosina luovuttu korkeakouluopinnoista kertyvästä eläkkeestä, koska etuuden on katsottu suosivan hyvätuloisia. Suomessa tutkinnon suorittamisesta on kertynyt eläkettä vuoden 2005 eläkeuudistuksesta alkaen – mitä laajempi tutkinto, sitä korkeampi karttuma. Tässä suhteessa Suomi onkin liikkunut päinvastaiseen suuntaan kuin muut OECD-maat.

3. Suomessa asevelvollisuuden suorittamisesta ei kerry eläkettä

Vertailluista maista Suomessa, Itävallassa ja Norjassa on asevelvollisuus. Suomessa ja Itävallassa asevelvollisuus koskee miehiä, Norjassa myös naisia. Asepalveluksen kesto on suunnilleen sama.

Itävallassa ja Norjassa asevelvollisuuden suorittamisen ajalta kertyy eläkettä, Suomessa puolestaan ei. Itävallassa ja Norjassa eläkettä karttuu tasasuuruisen summan mukaan. Esimerkiksi Norjassa summa vastaa suuruudeltaan noin puolta keskipalkasta.

Kansainväliset vertailut tärkeitä

Kansainvälisten vertailujen avulla ilmiöitä voidaan tarkastella laajemmasta näkökulmasta ja arvioida, mikä on yhteistä useammalle maalle ja mikä erityistä vain tietylle maalle. Suomen eläkejärjestelmän tarkastelu toisten maiden järjestelmiä vasten on tärkeä tapa arvioida järjestelmän toimivuutta.

Vertailumme osoitti, että Suomen eläkejärjestelmässä nuorten eläketurvan ehdot ovat monin osin samanlaisia kuin muissa tarkastelluissa maissa. Samalla tuli kuitenkin esiin piirteitä, jotka olivat erityisiä vain Suomelle. Päätöksentekijöiden tehtävänä on arvioida, ovatko muista maista poikkeavat eläkettä kartuttavat säännöt perusteltuja vai tulisiko niitä uudistaa vastaamaan muiden maiden yleistä linjaa.

Artikkeli on julkaistu Edward Elgarin kustantamassa teoksessa, jossa tarkastellaan ensimmäistä kertaa kattavasti nuorten eläketurvaa. Teos kokoaa yhteen vertailevaa ja maakohtaista tutkimustietoa nuorten työurien epävarmuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle. Tietoa on ollut tuottamassa 15 tutkijaa, jotka ovat osallistuneet EU:n rahoittamaan COST Action YOUNG-IN -verkostoon.

Susan Kuivalainen, Antti Mielonen & Niko Väänänen (2023) Youth and pensions in a European comparison – how pension systems consider early adulthood and life course uncertainties. Teoksessa Dirk Hofäcker & Kati Kuitto (toim.) Youth Employment Insecurity and Pension Adequacy, Cheltenham: Edward Elgar, s. 15–30.

Järjestämme tutkimuswebinaarin nuorten työurista ja eläketurvasta maanantaina 8.5.2023.

Lue lisää:

• Työurien epävarmuudet voivat heikentää eläkeajan toimeentuloa EU-maiden nuorilla
• Eläkettä sosiaalietuuksista – miten tähän on tultu? – Eläketurvakeskus (etk.fi)
• Miksi en saa eläkettä alle 23-vuotiaana tekemästäni työstä? – Eläketurvakeskus (etk.fi)
• Eläkejärjestelmä on mainettaan parempi myös nuorille

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ