Ella Okko: Nuoret, eläkkeet ja maailma niiden ympärillä
Mitä mieltä nuoret ovat Suomen eläkejärjestelmästä? Mille pohjalle nuorten eläkenäkemykset rakentuvat? Tähän kysymykseen saimme vastauksia heinäkuussa, kun SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä julkaistiin suomalaisten eläkenäkemyksiä vuosittain kartoittava Eläkebarometri.
Alle kuudesosa barometriin haastatelluista 18 – 24-vuotiaista arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin tai melko hyvin. Yli 80 prosenttia vastikään aikuistuneista elää siis jonkinasteisessa eläketiedottomuudessa – ja tietää tämän itsekin.
Mille pohjalle nuorten eläkenäkemykset rakentuvat? Yksityiskohtaisia näkemyksiä eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmista ja toimintamekanismeista on turha odottaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät nuorten vastaukset olisi olennaisia ja arvokkaita.
Katsotaan vaikkapa kahta eläkejärjestelmää kohtaa koettua luottamusta koskevaa kysymystä. Barometrin “Jo ansaittu eläke on turvattu”-väittämään 18 – 24-vuotiailla löytyy luottamusta reilusti yli keskitason (81% täysin samaa mieltä tai jossain määrin samaa mieltä). Sen sijaan “Eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa”-väittämä sai nuorilta huomattavasti vähemmän tukea (45% täysin samaa mieltä tai jossain määrin samaa mieltä).
Vaikka barometrikysymysten voisi tulkita kertovan kahta eri tarinaa eläkejärjestelmästä, ne ovat helpommin tulkittavissa, jos keskitymme eläkkeiden sijaan maailmaan eläkejärjestelmän ympärillä.
Huoli tulevaisuudesta vaikuttaa myös eläketurvaan luottamiseen
Ensimmäisessä kysymyksessä mitattu luottamus jo ansaitun eläkkeen turvattuun asemaan voidaan tulkita laajempana luottamuksena nyky-yhteiskunnan tehokkuuteen oikeudenmukaisen hoivan tarjoajana. Tämä ei yllätä – onhan maan ikääntynyttä väestöä hiljattain suojattu tappavalta pandemialta kovin tehokkaasti moniin muihin länsimaihin verrattuna.
Toisaalta toisen väittämän vastauksia määrittelevä skeptismi ilmentää huolta, jota monet kaltaiseni Z-sukupolven jäsenet kokevat aikuisikäämme määrittävistä kehityskuluista. Ilmastonmuutos ja luontokato, teknologian kehitys, demografiset muutokset: kaikki valtavia ilmiöitä, joiden seuraukset tulevat ilmenemään vahvimmin nuorimpien ikäluokkien elämässä.
Vaikka olemmekin pandemian ajan todistaneet huikeaa operaatiota, jossa yhteiskunnan heikoimpia on suojeltu asiantuntijoiden ohjeita kiltisti kuunnellen, ilmasto- ja ympäristöpaneelien hälykelloihin on vastattu paljon vähäisemmällä innolla. Miksi nuorten tulisi olettaa, että eläkejärjestelmä kestää muuttuvassa maailmassa, jos yhteiskunta – jossa eläkejärjestelmä on olennainen turvaverkko – ei kykene itse muuttumaan?
Ei ole yksinkertaisia ratkaisuja
Näin tulkittuna nuorten vastaukset eläkebarometriin on hyvä muistutus siitä, että eläkejärjestelmää on aina arvioitava sen yhteiskunnallisessa kontekstissa. Mikä on eläkkeiden tehtävä, nyt ja tulevaisuudessa? Makrotason trendien tarkastelun ohella katse pitää kääntää myös yksilöön, yhteiskunnan perusyksikköön.
Kun kysytään “leikkaisitko mummosi eläkettä?”, vastaisimme varmaankin jokainen erilaisesti, jos mummomme olisi vuokralla asuva takuueläkeläinen kuin jos hän olisi varakas, korkeaa työeläkettä saava omistusasuja. Jos katsomme pelkkää eläkejärjestelmää, kiusaus sen monimutkaisuuden kritisointiin ja suoraviivaisten ratkaisujen ehdottamiseen voi olla suuri. Mutta kun katsomme ympäröivää yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuus on perustila, yksinkertaistavien ratkaisujen houkutus vähenee.
Lisää aiheesta:
Etk.fi-blogissa vierailevat asiantuntijat kirjoittavat Vieraskynä-tunnuksen alla. Opiskelija ja aktivisti Ella Okko opiskelee filosofiaa, politiikkaa ja taloustiedettä Oxfordin yliopistossa Englannissa. Hän esiintyi Eläketurvakeskuksen ja Telan yhteisessä eläkekeskustelussa SuomiAreenassa kesällä 2021.
