Pohjoisamerikkalaisissa lisäeläkkeissä riskit korkeita

Miltä tuntuisi, jos pitkän uran jälkeen mukava eläkekarttumasi hupenisi viimeisten työvuosien työttömyysjaksoon? Tai jos haluaisit vaihtaa nuorena työpaikkaa, mutta kerryttämäsi eläke häviäisi työpaikan vaihtamisen takia? Entäpä jos eläkkeesi olisi riippuvainen eläketilisi säästöistä – koronaepidemialla voisi silloin olla eläköitymiseesi veto-oikeus.

Yhdysvalloissa etuusperusteisiin järjestelmiin kuuluu yhä noin neljännes yksityisen puolen vakuutetuista. Niissä eläke voi määräytyä viimeisten vuosien tulojen perusteella, ja ne voivat edellyttää jopa seitsemän vuoden palvelusta, jotta ansaittu eläke säilyy työpaikan vaihdoksessa. Työnantajakaan ei välty riskeiltä, koska luvattu etuus edellyttää eläkemaksun maksajan – eli useimmiten vain työnantajan – vastuuta mm. elinaikaan ja sijoituksiin liittyvistä riskeistä. Eläkkeensaajan olotkaan eivät välttämättä ole kovin auvoiset inflaatiosuojan puuttuessa useimmista järjestelmästä.

Yleisempi yhdysvaltalainen eläkejärjestely on kuitenkin maksuperusteinen 401(k) -järjestelmä, jossa karttuneen eläkepotin voi ottaa työpaikkavaihdoksen yhteydessä mukaansa ilman suurempia ongelmia. Toisaalta eläke määräytyy eläkemaksujen ja niille saadun tuoton perusteella, eikä mitään lupausta eläkkeen tasosta ole. Sijoitus- ja elinaikariskit kasaantuvat tällöin työntekijöille ja eläkkeensaajille. Eläkemaksua on myös mahdollista madaltaa tai eläketilin varoja realisoida jo ennen eläkkeelle siirtymistä, jos oma tilanne on vaikea vaikkapa työttömyyden vuoksi. Lyhytaikainen helpotus voi kuitenkin johtaa riskiin matalasta eläkkeestä tai eläkkeelle siirtymisen pakollisesta lykkäämisestä.

Eurooppalainen sosiaalivakuutus madaltaa riskejä

Miltä näyttävät meitä lähempänä olevat työeläkejärjestelmät? Euroopassa tyypillinen järjestely on laajan palkansaajajoukon kattava etuusperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä, jossa eläke muodostuu usein koko työuran ansioiden perusteella. Eläke kehittyy tasaisesti ja työpaikan vaihtaminen ei johda ansaitun eläkkeen menettämiseen.

Jakojärjestelmäpohjaisuus ilman rahastointia välttää puolestaan sijoituksiin liittyvät riskit, mutta toisaalta altistaa eläkemaksujen maksajat eli työnantajat ja palkansaajat työllisyyden heikolle kehitykselle. Eläkkeensaajilla riskit ovat yleensä verraten vähäiset: Eläkkeitä korotetaan, jos hinnat tai palkat nousevat. Tosin joissain maissa myös eläkkeensaajat osallistuvat järjestelmän kestävyyden tukemiseen, mutta samalla riskien jakaminen osapuolten kesken kuitenkin tasaantuu.

Euroopassa järjestelmämuutoksista vastaavat useimmiten maiden hallitukset, ja näin niiden kehittäminen voi olla lyhytjänteistä toimintaa, joskus vaalikauden mittaista. Riski tähän voi myös kasvaa, jos järjestelmässä ei ole automaattisia vakautusmekanismeja, joilla äkkinäisiä muutoksia voidaan välttää.

Paremman järjestelmän ainekset

Olisiko mahdollista löytää matalariskinen järjestelmä, jossa kenenkään osapuolen ei myöskään tarvitsisi kokea tulevansa sorsituksi? Tällaisen modernin järjestelmän resepti voisi olla vaikkapa seuraava:

1. Järjestelmä kattaisi mahdollisimman suuren osa työntekijöistä.
2. Eläke määräytyisi koko työuran perusteella.
3. Eläke-etuudet olisivat lähtökohtaisesti inflaatiosuojattuja.
4. Automaattiset vakauttajat madaltaisivat ainakin osaa riskeistä.
5. Päätöksenteko olisi pitkäjänteistä.
6. Rahoitustapa ja -säännöt suojaisivat lyhytkestoisilta sijoitus-, korkotaso- tai työllisyysmuutoksilta.
7. Vakuutetulla olisi tarkkaan punnittuja valintamahdollisuuksia.
8. Riskit jaettaisiin työntekijän, työnantajan ja eläkkeensaajan kesken.

Lue tarkemmin eläkejärjestelmien riskillisyyksistä ja riskien jakautumisesta juuri ilmestyneestä raportista. Raportissa vertaillaan tarkemmin Alankomaiden, Itävallan, Saksan, Suomen ja Ruotsin työeläkejärjestelmiä. Voit bongata myös järjestelmän, jossa päästään lähemmäksi yllä kuvattua mallia.

Eläkejärjestelmien riskit ja niiden jakautuminen eri osapuolille –Viiden maan työeläkejärjestelmät vertailussa. Eläketurvakeskuksen raportteja 3/2021. (Julkari)

Lähteet:

• Private Pension Plan Bulletin Historical Tables and Graphs 1975–2018. United States Department of Labor 2021.
• The government’s relief bill breaks classic retirement savings advice, and it shows just how bleak things have gotten. The Insider 4.4.2020.

Kommentit (1)

1. Suomalainen työeläkejärjestelmä on muuten hyvä, mutta rahastointi tekee sen kalliiksi.
   Palkkaan kohdistuvat eläkemaksut ovat yli 25% (ml työttömyysvakuutusmaksu).
   Ilman rahastointia maksu olisi 15 %.

   Mistä rahastointiin käytetyt varat ovat poissa ? Suomalaisilta työntekijöiltä ja yrityksiltä, jotka rahoittavat tulevaisuudessakin eläkkeistä 90%

   Mercer:n mukaan kotitalouksien velkaantuneisuudella ja eläkerastoinnilla on selkeä kytkentä (75%).

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ