Mitä voimme oppia muiden maiden eläkelaskelmista?
Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.
Suomessa Eläketurvakeskus laatii laskelmat pitkän aikavälin suunnittelumallilla eli PTS-mallilla sekä ELSI-mikrosimulointimallilla. Kattavat laskelmat julkaistaan noin kolmen vuoden välein, ja ne kattavat kaikki lakisääteiset eläkkeet. Vastaavia laskelmia tehdään jossain muodossa kaikissa kehittyneissä maissa, mutta toiminta on järjestetty hyvin eri tavoin.
Ruotsissa laskelmat julki vuosittain, Norjassa tarvittaessa
Ruotsissa laskelmia pitkän aikavälin lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkkeistä julkaistaan vuosittain osana eläkejärjestelmän vuosiraporttia, ns. Oranssia raporttia. Koska laskelmat raportoidaan osana laajempaa kokonaisuutta ja varsin laajalle yleisölle, laskelmien esittely on selvästi pinnallisempaa kuin esimerkiksi ETK:n pitkän aikavälin laskelmissa. Laskentamalli on julkisesti saatavilla. Laskelmat kattavat vain osan Ruotsin kokonaiseläketurvasta.
Norjassa ei ole vastaavaa kattavaa aktuaariraportin perinnettä kuin muissa vertailun maissa. Norjan sosiaalietuuksia hallinnoiva NAV tekee pienessä mittakaavassa eläkelaskelmia hallinnollisiin tarpeisiin.
Vertailun kannalta relevantimmat laskelmat ja mallit ovat Norjan tilastokeskuksella (SSB). Heillä on käytössään MOSART, joka on yksi maailman kehittyneimmistä ajan suhteen dynaamisista mikrosimulointimalleista ja sen kanssa yhteensopiva kokonaistaloudellinen malli. SSB:llä on tapana julkaista laskelmansa vain, jos sitä käytetään peruslaskelmana ehdotettujen muutosten analysoinnissa tai sillä on jotain muuta, esimerkiksi akateemista, mielenkiintoa.
Kanadassa laskelmat vaikuttavat suoraan eläketurvaan
Kanadassa erityisen kehittyneitä pitkän aikavälin laskelmia laaditaan CPP-järjestelmästä (Canada Pension Plan) kolmen vuoden välein. Näiden laskelmien tulos voi suoraan vaikuttaa maksujen ja eläkkeiden tasoihin. Vaikka periaatteessa menettely on hyvin johdonmukainen, siihen liittyy korostettu riski laskelmien sisällön politisoitumisesta.
Kanadan pitkän aikavälin laskelmiin liittyy hyvin kehittynyt arviointimenettely, joka lienee ollut esikuvana eri aktuaariohjeissa olevien laskelmien arviointia koskeville ohjeille. Arviointi vähentää laskelmien politisoitumisen riskiä, mutta ei poista sitä kokonaan. CPP-järjestelmän arvioijan valitsee täysin ulkopuolinen taho, Ison-Britannian hallituksen aktuaaritoimisto. Se myös arvioi erikseen vertaisarvion luotettavuuden.
Aktuaariraportissa esitetään peruslaskelman lisäksi myös vastaavia herkkyystarkasteluja kuin ETK:n pitkän aikavälin laskelmissa.
Miten Suomi vertautuu muihin maihin?
Ei ole itsestään selvää, mikä tapa järjestää eläkejärjestelmän arviointia on paras. Joku malli voi olla erinomainen yhdellä mittarilla, mutta jollain toisella mittarilla jokin toinen on parempi. Keskeisenä tavoitteena pitäisi olla pyrkimys kohti parempaa. Tarvittaessa voidaan kopioida ja entisestään parantaa muiden maiden parhaita käytäntöjä.
Esimerkiksi Kanada on vienyt erittäin pitkälle laskelmien arviointiprosessin. Sen sijaan Ruotsi on tuonut laskentamallit mahdollisimman avoimiksi: eläkemalli on kenen tahansa ladattavissa ja käytettävissä nettisivuilta. Norjan mikrosimulointimallin ja kokonaistaloudellisen mallin kytkentä on hyvä esimerkki eri mallien yhdistämisestä.
ETK:n mallinnustyöllä on ainakin seuraavia vahvuuksia:
- Mallit perustuvat luotettavaan ja kattavaan hallinnolliseen rekisteriaineistoon
- Mallit kattavat käytännössä kaikki lakisääteiset ja työmarkkinaeläkkeet
- Eläkejärjestelmän rakenteen takia rakenteellisesti varsin yksinkertaisella PTS-mallilla voidaan analysoida useimpia mielenkiintoisia kysymyksiä nopeasti ja luotettavasti
- ETK:ssa tehdään laadukasta tutkimusta tilastollisten menetelmien soveltamisessa mikrosimulointitulosten testaukseen
- ELSI-mallissa on käytössä kokonaisaineisto
Selkeitä kehityskohteita muiden maiden toimintoihin verrattuna ovat:
- Mallit voisivat olla nykyistäkin avoimempia kuten Ruotsissa
- Mikrosimulointimallista puuttuu kotitalousdimensio, joka on käytössä Norjan ja Ruotsin malleissa
- ETK:lla ei ole käytettävissä kokonaistaloudellista mallia kuten Norjassa
- Suomalaiset mallit tunnetaan edelleen kansainvälisesti varsin heikosti
Linkkejä:
Pitkän aikavälin laskelmat – Eläketurvakeskus (etk.fi)
Publications about pensions | Pensionsmyndigheten
Canada Pension Plan (osfi-bsif.gc.ca)
