Miksi Ranskassa kuohuu?
Ranskassa eläkeuudistusta vastustavat lakkolaiset ja mielenosoittajat ovat vallanneet kadut ja Pariisissa julkinen liikenne on ollut seisahduksissa. Mieltään osoittavissa on niin nuoria ja iäkkäämpiä sekä eri alojen edustajia, joilla on yhteisenä nimittäjänä suunnitellun eläkeuudistuksen vastustus. Missä tässä kaikessa oikein onkaan kyse?
Uudistuksen ydin on järjestelmien yhdistäminen
Ranskassa on 42 eri eläkejärjestelmää. Eläkeuudistuksessa on pohjimmiltaan kyse eläkejärjestelmien yhdistämisestä ja tasa-arvoisuuden lisäämisestä eri työntekijäryhmien välillä. Eri alojen ja ryhmien väliset säännöt heikentävät työvoiman liikkuvuutta ja asettavat ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Muutenkin, eläkkeen määräytymissääntöjen yhtenäistäminen on ollut eurooppalaisten eläkeuudistusten pitkäaikainen trendi. Tämä on myös koko Ranskan uudistuksen ydin.
Elinajanodote on kasvanut myös Ranskassa, joten kaikkien muuttujien (eläkeikä, eläkemaksu ja eläketaso) pitäminen paikallaan ei pitkällä aikavälillä ole mahdollista. Vaikka eläkeikää ei suoraan nostetakaan, täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee kahdella vuodella 64 vuoteen. Tätä ennen jäävälle eläkkeeseen tulee varhennusvähennys.
Kun tuoretta eläkeuudistusta valmisteltiin, annettiin ihmisten, hieman virheellisesti, ymmärtää ettei uudistuksessa kenenkään etuudet heikentyisi. Poliitikot hirttäytyivät kiinni mahdottomaan lupaukseen. Kun järjestelmiä yhdistetään, kaikki eivät voi olla voittajia. Muuten menoja jouduttaisiin kasvattamaan. Tässä ehkä piilee tuoreimman uudistuksen kompastuskivi. Ihmisille annettiin mahdoton lupaus.
Rautatieläiset aktiivisia
Eläkeuudistus tarkoittaa heikennystä ainakin rautatieläisten sekä Pariisin julkisen liikenteen työntekijöiden eläkkeisiin. Heidän eläkeikänsä nousisi alle 60 vuodesta samalle tasolle muiden kanssa eli 62 vuoteen. Ei ole yllättävää, että nämä ryhmät ovat myös olleet aktiivisia eläkeuudistuksen vastustajia.
Myös opettajat julkiselta sektorilta ovat esittäneet kritiikkiä eläkeuudistusta kohtaan. Heillä on muista eroava eläkkeen laskentasääntö ja siirtyminen yhtäläiseen laskusääntöön heikentäisi heidän asemaansa. Opettajilla, kuten muilla viranhaltijoilla, eläke lasketaan viimeisen kuuden kuukauden ansioiden perusteella ilman palkanlisiä, kun uudessa järjestelmässä se laskettaisiin koko työuralta palkanlisineen. Verrattuina muihin viranhaltijoin, opettajilla on vähemmän palkanlisiä. Hallitus on luvannut parantaa palkanlisiä asteittain niin, ettei eläkkeen laskentamuutos vaikuttaisi eläkkeen lopulliseen tasoon. Kaikki opettajat eivät kuitenkaan ole olleet vakuuttuneita lupauksesta.
Toiset ovat toisia tasa-arvoisempia
Tiettyjen järjestelmien korkeammat etuudet ovat mahdollisia sillä, että Ranskassa eläkejärjestelmät tarvittaessa rahoittavat toisiaan. Kompensaatio toimii niin, että järjestelmä, jossa vakuutetut ovat nuorempia tukee tulonsiirroilla järjestelmiä, jossa vakuutetut ovat keskimäärin vanhempia. Myös valtio tukee erikseen osaa järjestelmistä. Näin tietyt järjestelmät pystyvät maksamaan parempia eläke-etuuksia vaikkei niillä itsellään olisi siihen varaa.
Miksi myös osa nuorista vastustaa?
Myös nuoret ovat olleet aktiivisia mielenosoittajia. Kyselytutkimusten mukaan nuorison luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt, kun vuonna 1995 vain viidennes nuorista piti eläkejärjestelmää suurena huolenaiheena, vuonna 2015 lähes puolet nuorista epäili olisiko heille paljoakaan eläkettä tarjolla, kun he aikoinaan jäävät eläkkeelle. Vaikka eläkejärjestelmän rahoituksellista tasapainoa on parannettu uudistuksilla, on luottamus vähentynyt.
Vuodesta 1993 alkaen on tehty jo viisi eläkeuudistusta. Käytännössä näissä kaikissa on ollut kyse osittain tai täysin tulevien eläke-etuuksien heikentämisestä (ikärajoja, työuravaatimuksia ja etuuksien laskentaa säätämällä), ja sitä myötä eläkemenojen pienentämisestä. Bruegel-instituutin entinen johtaja Pisani-Ferry on karkeasti tiivistänyt eläkeuudistusten vaikutukset niin, että siinä missä vuonna 1940 syntynyt siirtyi 60-vuotiaana eläkkeelle, saaden eläkkeen, joka oli noin 80 % palkasta, vuonna 1980 syntynyt siirtyy eläkkeelle 64-vuotiaana saaden noin 67 % palkasta. Nämä uudistukset ovat koskeneet ennen kaikkea yleistä yksityisen sektorin eläkejärjestelmää.
Myös aiempia eläkeuudistuksia kohtaan kohdistui vastustusta. Osasta uudistuksia myös luovuttiin, kuten vuonna 1995, jolloin järjestelmiä yritettiin viimeksi yhtenäistää nykyisen pääministerin Edouard Philippen oppi-isän Alain Juppén toimesta. Se yritys kaatui silloin. Läpiviedyillä uudistuksilla on ollut selkeästi eläkemenoja hillitsevä vaikutus. Ne ovat vahvistaneet eläkejärjestelmän taloudellista tasapainoa, ja ennustelaskelmien mukaan eläkemenojen osuus suhteessa BKT:hen nousee lievästi vuoteen 2030 mennessä lähelle 14 %, jonka jälkeen osuus kääntyy laskuun. Yhtenä tekijänä tässä on maan korkea syntyvyysaste, joka on pitkään ollut EU:n kärkitasoa. Toisaalta, kuten mainittua, eläkkeelle jäädään aiempaa myöhemmin ja tulevien eläkkeiden taso jää suhteessa aiempaa matalammalle tasolle.
Hallitus on tehnyt myönnytyksiä
Ranskan puolipresidentillinen parlamentarismi henkilöityy vahvasti presidentin ympärille, joka hallituksen muodostamistavasta ja vaalien ajoittumisesta johtuen nauttii parlamentin enemmistön tukea ja pystyy viemään aloitteensa läpi. Viime viikkoina Macron on antanut pääministerin olla esillä eläkeuudistukseen liittyen. Monilla mieltään osoittavilla kyse saattaa olla enemmän Macronista, ja hänen politiikkaansa yleisestä vastustamisesta kuin niinkään eläkeuudistuksesta. Jotkut ovat arvioineet, että ay-liikkeiden vahva mobilisoituminen kysymyksessä johtuu siitä, että he haluavat näin vahvistaa keltaliiveille menettämäänsä asemaa kansanliikkeinä.
Ihmisten luottamusta eläkeuudistukseen on heikentänyt myös tuore poliittinen episodi, kun paljastui että eläkeuudistusta kahden vuoden ajan selvittänyt asiamies Jean-Paul Delevoye oli unohtanut sidonnaisuusilmoituksesta kymmenen eri toimea, joista osaa hän edelleen hoiti saaden palkkioita. Asian paljastuminen järkytti, eikä vähiten heitä, jotka vastustivat uudistusta. Lyhyen julkisuusmylläkän myötä Delevoye ilmoitti irtisanoutumisestaan. Samoin keskustelua on herättänyt se, että senaattorien erityiseläkejärjestelmää ei ole suunniteltu lopetettavaksi, vaan ainoastaan sopeutettavaksi.
Lakkoilulla on ollut seurauksia, ja hallitus on tehnyt myönnytyksiä. Siirtymäsääntöjä muutetaan, eivätkä uudistukset koskisi ennen vuotta 1975 syntyneitä. Ansaittuihin eläkeoikeuksiin ei puututa, joten uusi eläkejärjestelmä koskisi täysimääräisesti (koko työuran osalta) vain vuoden 2002 jälkeen syntyneitä. Saa nähdä riittääkö tämä.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, ettei eläkeuudistusta tehdessä kannata tehdä liian uskaliaita lupauksia, eläkeuudistuksen pääviesti on pidettävä selkeänä sekä se, että uudistusta saatetaan vastustaa aivan muista syistä kuin itse uudistukseen liittyvistä.
Lue lisää:
