Mikä on riittävä eläke? EU-maat vertailussa
Miltä suomalaisten eläketurva näyttää muihin EU-maihin verrattuna? Entä miten korona- ja inflaatiokriisi vaikuttivat eläkkeiden tasoon eri maissa? Kesäkuussa julkaistu raportti kokoaa yhteen suuren määrän dataa esimerkiksi pienituloisuusasteista, hoivakustannuksista, elinajanodotteista ja verotuksesta sekä kertoo eläketurvan muutoksista EU-maissa.
Euroopan komissio on julkaissut vuodesta 2012 alkaen kolmen vuoden välein Pension Adequacy -raporttia. Raportti kerää yhteen tietoa, joka tarkastelee EU-maiden eläkejärjestelmiä erityisesti niiden tuottaman lopputuloksen näkökulmasta. Myös Norja on tällä kertaa mukana raportissa, vaikkei EU-maa olekaan.
Eläketurvan järjestämisessä on monia tapoja. Myös terveydenhoito, palvelut ja verotus on ratkaistu eri tavoilla eri maissa. Komission tuore raportti määrittelee eläkkeiden riittävyyden kolmen eri osa-alueen kautta. Ensimmäinen osa-alue katsoo pienituloisuutta ja materiaalisten tarpeiden tyydyttymistä. Toinen osa-alue koskee eläkkeelle siirtymisen vaikutusta tulotasoon, esimerkiksi eläketuloja suhteessa aiempaan palkkatasoon. Kolmanneksi raportti tarkastelee eläkkeen kestoa ja riittävyyttä koko eläkeaikana.
Riittävälle eläkkeelle raportti ei anna mitään tiettyä tasoa tai tavoitetta. Sen sijaan raportin on tarkoitus tukea kansallisia ja EU-tason politiikkatoimia, joilla varmistetaan vanhuuden toimeentulo ja eläkkeet. Oikeus vanhuusajan toimeentuloon kuuluu EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Köyhyysriskissä suuret erot – suurin riski Virossa, pieni Norjassa
Erot maiden välillä ovat suuria, kun katsotaan esimerkiksi köyhyys- tai syrjäytymisriskiä. Tämä mittari yhdistää pienituloisuuden sekä ihmisten omaan arvioon perustuvan materiaalisen puutteen.
Iäkkäiden köyhyys- tai syrjäytymisriski on alhaisin Norjassa ja korkein Virossa. Myös sukupuolten väliset erot ovat suuria. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriski on EU-keskiarvon alapuolella, mutta naisista selvästi suurempi osa (19 %) on pienituloinen tai kokee vakavaa aineellista puutetta kuin miehistä (11 %).
Eläkejärjestelmät selvisivät kriiseistä
Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä niistä seurannut korkea inflaatio ovat iskeneet myös eläkeläisten toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Koronakriisin seurauksena 65-vuotiaiden elinajanodote laski useimmissa EU-maissa. Keskimäärin elinajanodote oli 0,6 vuotta alempi vuonna 2022 kuin vuonna 2019. Kriisivuosina kaikki jäsenvaltiot toteuttivat poikkeuksellisia väliaikaisia toimenpiteitä, kuten eläke-etuuksien korotuksia ja indeksointeja eläketulojen säilyttämiseksi ja köyhyysriskin vähentämiseksi.
Eläkeläiset kärsivät yleensä pienemmistä tulonmenetyksistä talouden laskusuhdanteiden aikana kuin työikäinen väestö. Myös koronakriisin aikana eläkkeiden maksu jatkui normaalisti, kun taas monet työntekijät ja yrittäjät menettivät tuloja. EU-maissa työikäisiä helpottivat esimerkiksi työttömyysturvan laajennukset, eläkemaksujen lykkäykset ja eläkkeiden karttuminen lomautusjärjestelyiden aikana. Myös eläkkeensaajia tuettiin, mikä osaltaan paransi eläkeläisten suhteellista asemaa.
Inflaatio oli korkea EU-maissa vuosina 2021–2023, mutta sen voimakkuus vaihteli paljon eri maiden ja väestöryhmien välillä. Eläkkeet olivat näinä vuosina suhteellisen turvassa inflaatiolta, koska ne indeksoidaan pääosin automaattisesti. Lisäksi monissa EU-maissa tehtiin poikkeuksellisia indeksitarkistuksia.
Tarkistuksista huolimatta useimmissa maissa eläkkeet laskivat reaalisesti vuoden 2022 alusta vuoden 2023 alkuun.
d = harkinnanvaraiset mukautukset; f = kiinteään raja-arvoon perustuva indeksointi.
Lähde: OECD:n laskelmat, jotka perustuvat jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin.
Tavoitteena pidemmät työurat ja vähimmäisturva kaikille
Vaikka väliaikaiset toimenpiteet ovat korostuneet viime vuosina, yleinen suuntaus EU-maissa on ollut parantaa eläkkeiden riittävyyttä pysyvästi. Indeksointia on parannettu, vähimmäiseläkkeiden tasoja nostettu ja heikoimmassa asemassa olevien turvaa vahvistettu. Parannuksia on useissa maissa tehty esimerkiksi hoiva-ajoilta karttuvaan eläkkeeseen sekä yrittäjien ja epätyypillistä työtä tekevien eläkkeen karttumiseen.
Yleisenä tavoitteena EU-maissa on ollut työurien pidentäminen. Tarkastellulla ajanjaksolla oli näkyvissä, että eläkeikien noston ja varhaiseläkkeiden kiristysten jälkeen painopiste on siirtynyt kannusteisiin työskennellä pidempään ja yhdistää työ ja eläke. Useissa maissa poistettiin rajoituksia työskentelyltä eläkkeen aikana tai parannettiin bonuksia työnteon jatkamisesta.
Raportin teoreettiset esimerkkilaskelmat osoittavatkin, että suurimmassa osassa maita korvausaste eli eläke suhteessa edeltävään palkkaan laskee tulevaisuudessa, jos työura ei pitene. Kun verrataan vuonna 2022 ja 2062 eläkkeelle siirtyvää 40 vuoden työuran tekevää henkilöä, laskee korvausaste 21 maassa. Suomessa lasku on kolmen prosenttiyksikön luokkaa, kun taas Alankomaissa, Puolassa ja Unkarissa tulevaisuuden korvausasteet ovat laskelmien mukaan jopa 20 prosenttiyksikköä nykyistä alempia. Toisaalta myös nykyiset korvausasteet ovat hyvin eri tasolla eri maissa.
Aiheesta lisää:
