Lapsen hoidosta karttuvaa eläkettä ei tunneta
Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?
Eläketurvakeskuksen syksyllä 2019 keräämässä Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin ihmiset tuntevat eläketurvaa. Kyselyssä esitettiin tosia ja epätosia väitteitä eläkejärjestelmästä. Yksi kysymyksistä kosketti lasten kotihoidosta karttuvaa eläkettä. Vastaajat saivat kertoa, pitääkö väite heidän mielestään paikkaansa vai ei. Myös En osaa sanoa -vaihtoehto oli tarjolla. Vastausten perusteella eläkkeen karttuminen lapsen kotihoidosta on valtaosalle suomalaisista tuntematon asia.
Vain noin joka neljäs kyselyyn vastanneista tiesi, että eläkettä karttuu myös lapsen kotihoidosta sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta (kuvio 1). Asiasta on liikkeellä paitsi tietämättömyyttä myös väärää tietoa. Tietämättömyys ilmenee korkeana En osaa sanoa -vastausten määränä (vajaa neljännes vastaajista). Väärä tieto puolestaan siinä, että yli puolet vastaajista on siinä käsityksessä, että lapsen kotihoidosta ja tutkintoon johtaneesta opinnoista ei kartu eläkettä.
Alle 35-vuotiaat tietävät eläkkeen karttumisesta muita paremmin
Naiset tiesivät lapsen kotihoidosta ja opiskelusta karttuvan eläkettä hieman miehiä useammin. Suuremmat erot muodostuivat kuitenkin ikäluokkien välille. Parhaiten lapsen kotihoidosta ja opiskelusta karttuvasta eläkkeestä tiesivät alle 35-vuotiaat, mutta heistäkin vain kolmannes tiesi väitteen paikkansa pitäväksi. Myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä asia tunnettiin keskimääräistä paremmin. Sen sijaan yli 45-vuotiaista vain noin viidennes tiesi, että myös näistä karttuu eläkettä.
Huomiota herättävää on se, että kaikissa ikäluokissa väärä käsitys eläkkeen karttumisesta lapsen kotihoidon ja opiskelun perusteella on varsin yleinen. Alle 35-vuotiaissakin, joissa virheellisiä käsityksiä on vähiten, useampi kuin kaksi viidestä ajatteli, ettei lapsen kotihoidosta ja opiskelusta kartu eläkettä. Muissa ikäryhmissä virheellisiä käsityksiä oli yli puolella vastaajista.
Kaikissa ikäryhmissä oli epätietoisuutta eläkkeen karttumisesta lapsen kotihoidon ja opiskelun perusteella. Yli 55-vuotiaista miltei kolmannes ei osannut sanoa, pitääkö väite paikkaansa. Nuoremmissa osuus oli hieman pienempi. Vähiten epätietoisuutta oli 35–44-vuotiaiden ryhmässä, heistä noin joka kuudes ei osannut sanoa, karttuuko lapsen kotihoidosta ja opiskelusta eläkettä.
Laskuri auttaa arvioimaan perhevapaan vaikutusta eläkkeeseen
Tulosten pohjalta näyttäisi, että moni tekee perheen perustamiseen ja opiskeluun liittyvä päätöksiä ja valintoja puutteellisen tai jopa virheellisen tiedon pohjalta. On tärkeää, että ihmisillä olisi oikeaa tietoa valintojensa taustalla myös lasten kotihoidon vaikutuksesta tulevaan eläkkeeseen. Väärä ja puutteellinen tieto voi johtaa epäedullisiin valintoihin ja epätoivottuun lopputulemaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä EU:n rahoittamassa Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa julkaistiin tämän vuoden alussa perhevapaalaskuri, jonka avulla voi selvittää eripituisten perhevapaiden vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Laskurista ilmenee vanhempainvapaakaudelta saatava ansiosidonnainen karttuma ja sen jälkeiseltä alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta karttuva kiinteään summaan perustuva pienempi karttuma (katso infolaatikko). Laskuri näyttää myös, miten eläkettä karttuisi samalta ajalta, jos perhevapaata ei pitäisi lainkaan.
Laskuria käyttäneistä enemmistö koki, että laskuri auttoi arvioimaan perhevapaan vaikutusta eläkkeeseen. Reilu kolmannes arvio, että saatu tieto vaikutti heidän päätökseensä perhevapaan pituudesta. Miltei puolet koki, ettei tieto perhevapaan vaikutuksesta eläkkeeseen vaikuta päätökseen perhevapaan pituudesta.
Perhevapaiden pituudella on merkitystä sukupuolten eläke-eroille
Perheellistymisen – tai sen lykkäämisen – taustalla olevat syyt ovat moninaisia, eivätkä ne perustu pelkästään taloudellisiin tekijöihin. Ajatus tulevasta eläkkeestä on usein perheen perustamisvaiheessa vielä kaukana ja päätöksentekoyhtälössä tulevan eläkkeen paino on monelle pieni. Tämä on hyvin ymmärrettävää, mutta myös tulevalle eläkkeelle ja eläkejärjestelmän työkyvyttömyyden varalle tarjoamalle turvalle kuitenkin kannattaisi antaa päätöksenteossa painoarvoa.
Eläkeajan ajatellaan usein siintävän vasta vuosikymmenien päässä, mutta jos henkilö tulee nuorena työkyvyttömäksi, perhevapailta ja opiskelusta karttuva eläke voi olla olennaisessa roolissa tulevan eläkkeen tasoa laskettaessa.
Perhevapaiden pituudella on merkitystä myös sukupuolten eläke-eroille, koska naiset pitävät valtaosan perhevapaista. Mitä pidempään perhevapaa jatkuu vanhempainrahakauden jälkeen, sitä suurempi on lovi tulevaan eläkkeeseen. Laskuri tuo tämän selvästi esiin. Tutkimukset osoittavat myös, että pitkät perhevapaat heikentävät lisäksi naisten palkka- ja urakehitystä. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen naisten ja miesten kesken edistäisi sukupuolten tasa-arvoa paitsi työuran myös eläkeajan toimeentulossa.
Ennen kaikkea tulokset osoittavat sen, että kansalaisviestinnälle perhevapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen on suuri tarve etenkin, koska monella on väärää tietoa asiasta. Äitiys- isyys- ja vanhempainrahakausilta karttuu eläkettä itse asiassa vähän paremmin kuin työssä ollessa. Tämän pitäisi olla tärkeä viesti perheenperustamisiässä oleville suomalaisille – aikana, jolloin syntyvyys on alhaisempi kuin koskaan.
Lisää tutkimustuloksia eläkeasioiden tuntemisesta marraskuussa
Näkemyksiä eläketurvasta -tutkimuksen ensimmäinen osa ilmestyy marraskuussa. Siinä tarkastellaan, miten hyvin suomalaiset tuntevat eläkeasioita ja vuoden 2017 eläkeuudistusta. Kyselyssä on mukana omakohtaiseen kokemukseen perustuvien eläketiedon mittareiden lisäksi ensimmäistä kertaa objektiivisemmin eläkejärjestelmän yksityiskohtien tunnistamista, epätietoisuutta sekä vääriä käsityksiä mittaavia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 1 757 satunnaisesti valittua 25–67-vuotiasta.
Eläkkeen karttuminen perhevapailta ja opiskelusta pähkinänkuoressa
Äitiys- isyys- ja vanhempainpäivärahalta kertyy eläkettä enemmän kuin työssä käynnistä, sillä näiden etuuksien osalta kertyvää eläkettä laskettaessa vuosituloa korotetaan 21 prosentilla. Päiväraha-ajalta eläkettä laskettaessa vuosituloon voi sisältyä myös etuuksia.
Vanhempainrahakauden jälkeen, tai jos työansioita ei ole, eläkettä karttuu saman verran kuin 757,14 euron kuukausituloista (vuoden 2020 tasossa) korkeintaan siihen asti, kun nuorin kotona hoidettavista lapsista täyttää 3 vuotta.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä myös opiskelusta alkoi kertyä eläkettä tutkintotason mukaan sillä edellytyksellä, että tutkinto suoritetaan valmiiksi.
Eläketurvakeskus on mukana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020).
Lähteet
Aiheeseen liittyvää
Työeläke.fi: Perhevapaista eläkettä
ETK: Miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä lastenhoidosta
Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Susan Kuivalaisen ja Sanna Tenhusen kirjoituksia voit lukea heidän omista blogeistaan. Susan Kuivalaisen Etk.fi-blogi | Sanna Tenhusen Etk.fi-blogi
